Helpot synttärit? Todellakin.

Meidän pieni päivänsäde, Vili Eemeli täytti 1 vuotta! 

Sen kunniaksi meillä oli talo täynnä ihania ihmisiä viime viikonloppuna.

Mut tuntevat tietävät, että mä RAKASTAN järjestää juhlia! "Ei saa auttaa, minä itte." Myönnän todellakin olevani samaa sorttia kuin rakas uhmaikäiseni, kun kyse on juhlista. 

Tällä kertaa mentiin kyllä sieltä missä aita on matalin, ei missään nimessä huono, vain matala. 

Koska kaikki tietävät, että lapsen, saatika useamman kanssa julien järkkääminen minäitse-periaatteella on aika haastavaa.

Onneksi isi vei pojat pois kotoa sunnuntaina koko  päiväksi, niin mulla oli koko kaunis päivä aikaa siivota sisällä,  ja tehdä tarjoilut.

 Mä haluan ihan ehdottomasti esitellä teille, miten saada stressivapaasti upeat tarjottavat (poikien)juhliin. 

Paprikajuna. Mikä idis! Pese paprikat, ja koverra ne yhdestä sivusta auki, ja poista siemenet. Täytä vaunut kasvistikuilla, tai miksei hedelmillä. Veturin saat leikkaamalla kurkusta muutaman palan. Itse laitoin paprikat puiselle junaradalle, mutten usko sen olevan pakollinen, menee se ihan varmasti läpi ilmankin.

Lisäksi meillä oli nakkeja, lihapullia chili- ja valkosipulidippi.

Sitten vaan tiskaamaan poikien autoja! Ihan huippua että niillä on noin paljon just hyviä tarjoiluastioita leluina. 

Isossa kuorma-autossa on poppareita, joihin on sekoitettu valkosuklaata ja sinisiä nonparelleja. 

Pienessä punaisessa kuorma-autossa oli erilaisia toffeenannoja.

Traktoreilla oli kit-kat-karkkeja, ja toisella vaahtokarkkeja.

Makeana meillä oli sitruunanmakuisia minikuppikakkuja hopeatoffeekuorrutuksella.

 Mini-sitruuna cup cakes!

20 pientä kuppikakkua
Taikina:
4 kananmunaa
2 dl sokeria
150 g  sulatettua voita

 2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria

yhden sitruunankuori ja -mehu

0.5dl kuohukermaa

Sekoita munat ja sokeri. (ei tarvitse vatkata) Lisää sulatettu voi ja yhteensekoitetut kuivat aineet. Lisää lopuksi sitruunankuori, -mehu ja kerma. Pursota  taikina muffinivuokiin. Paista 200-asteessa keskitasolla n. 15 min. Jäähdytä ja kuorruta.

Kuorrutteeksi pussillinen hopeatoffeeta. 

Nannat kannattaa sulattaa edellisenäpäivänä, jotta se vatkautuu kunnolla.

1pss hopeatoffeeta

2dl kuohukermaa

Anna kiehahtaa, jonka jälkeen laske lämpöä ja anna karkkien sulaa kokonaan. Laita seos astiaan, ja jääkaappiin jäähtymään. Seuraavana päivänä seos vatkautuu helposti vaahdoksi. Se on aika löysää, ja vahvaa. Itse sekoitin joukkoon vatkattua kermaa, ja siltikin toffee maistui todella hyvin.

Pienimmille meillä oli pakkasessa vesimelonia, se meni aika kivasti läpi jätskinä.

Mutta sitten itse kakkuun! Tämä tulee nyt kyllä kaikille yllätyksenä... Sillä meitsi käytti kuulkaas valmispohjia! Ja ihan sikahyviä olikin!

Halusin ehdottomasti tehdä naked cake -version Vilille, sillä itse en niin välitä sokerimassasta.

Koska on kevät, välissä piti olla raparperia.

1kg raparperia

voita

sokeria maun mukaan

vaniljaa

Leikkaa raparperit pieniksi, kuullota voissa ja lisää sokeria. Anna kiehua hiljalleen noin vartti, ja sinulla on täydellinen hilloke kakun väliin. Anna jaahtyä kunnolla.

Vaahto

4dl kuohukermaa 

2prk mascarponetuorejuustoa

vaniljaa

Vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi, ja lisää joukkoon tuorejuusto ja vanilja.

Reilu litra mansikoita.

Ensimmäiseksi tummakakkupohja, sen päälle 1/3 osa raparperihilloketta ja kerma-tuorejuustovaahtoa reilusti.

Seuraavaksi marenkipohja, ja sen päälle leikattuja mansikoita ja vaahtoa.

Sitten suklaapohja, raparperia ja vaahtoa.

Marenki, mansikat ja vaahto.

Vimeiseksi suklaapohja, ja sen päälle loput raparperista ja mansikat päälle.

Oma kakkuni oli aivan vino, sillä marenkipohja oli mennyt kauppakassissa aivan sirpaleiksi. Joten olehan varovainen sen kanssa!

Itse käytin Boström-kakkupohjia. 

Ne ovat kyllä todella hyviä, suosittelen ehdottomasti, jos pohjien onnistuminen tuottaa sulle päänvaivaa. 

Yksinkertaisen kauniin koristeen teet muutamassa minuutissa.

Tarvitset vain kaksi pilliä, pahvia, leimasinaakkoset (tai hyvän käsialan ja kynän), sakset, nitojan ja nauhaa.

Lahjaksi pieni sankari sai leluja, vaatteita ja täytettävän uima-altaan. Iso kiitos kaikille vieraille, te teitte Vilin päivästä ikimuistoisen.

Ida

Täydellinen GLUTEENITON kakkupohja!

Viime viikonloppuna juhlittiin super kauniissa säässä äitienpäivää, mutta myös yhden pienen prinsessan syntymäpäivää, jonka ansiosta hänenkin äitinsä ruusuja kyseisenä päivänä sai.

Tämä kakku meni upean naisen tyttärelle, jonka blogia seurasin pitkään. Harmikseni hän lopetti bloginsa alkuvuonna, syystä että suosittu julkinen blogi kerää aina niitä ikäviäkin puolia,  ja hän keskittyy nyt täysillä työhönsä, taaperoon ja kasvavaan vauvamassuun. <3 Onnea siitä K.

Mutta the cake!

Multa pyydettiin prinsessamaista kakkua "Teekutsut" -teemalla. Itse rakastan just nyt pioneja,  joten ne pääsivätkin ehdottomasti pääosaan tässä kakussa.

Kakku on gluteeniton ja laktoositon, ja lupasinkin jakaa tuon gluteenittoman pohjan ohjeen, sillä siitä tuli täydellinen. Jopa parempi mitä joskus tavallisesta pohjasta tulee. Todellakin olin extraylpeä näistä pohjista. :)

Vuoan halkaisija: n. 26 cm

3 ¾ dl gluteenitonta jauhoseosta Viljatuotteelta

2 tl leivinjauhetta

5 huoneenlämpöistä kananmunaa

2 ½ dl sokeria

1 ¼ dl kiehuvaa vettä

Vatkaa munat ja sokeri kunnolla kovaksi vaahdoksi tehosekoittimessa. Lisää tippa kerrallaan kiehuvaa vettä ja lopuksi varovasti käännellen siivilöity jauhoseos, jonka sekaan on sekoitettu leivinjauhe valmiiksi.

Paista 175 asteessa noin 40 minuuttia. Pohja nousee reilusti, joten täytä vain puoleen väliin.

Mitäs itse pidät? Aika söpönen, eikö?

Ida

Helposti kivaa arkeen -Taaperovarmaa leivontaa!

Huhtikuussa Kaksplussan bloggaajat jakavat omat vinkkinsä päiviin, joina "ei ole mitään tekemistä". Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan tai maksaa maltaita, jotta arjesta saa mielikuvituksellisen - seuraa Kaksplussan facebooksivua ja inspiroidu bloggaajien arjesta!

Meidän arkeen kuuluu ihan viikottain leipominen, on se sitten kakkua, leipää, pullaa tai nyt vapun tienoilla ah niin ihania munkkeja!

 Mutta nyt halusin leipoa Lukan kanssa jotain kivaa pientä, helppoa ja edullista joka sopii myös meidän 11kuukautiselle Vilille. 

Me oltiin poikien kanssa kuukausi sitten Arabiemiraateissa lomalla, joten pääraaka-aineeksi valokoitui arabien ylpeys,  nimittäin taatelit! Me saatiin kotiinviemisiksi kilo kuivattuja taateleita siskoni asiakkaalta, jonka omasta puutarhasta nuo ovat, aivan uskomattoman hyviä.

Jos mun pitäis itseni kategorioida johonkin äitilokeroon, se olisi ehdottomasti se ekohippimutsi-wannabe, johon nämä lähes toffeelta maistuvat hedelmät sopivat täydellisesti.

Ne ovatkin ihan huippuja makianhimonhillitsijöitä, jos nyt jollekin muulle sellaisia himoja joskus satunnaisesti illan hämärtyessä tulee..

Mutta kekseihin, Taatelikekseihin, jotka soveltuvat lapsille 8kk+ ;)

Sinä tarvitset, 

5 taatelia
1 mahdollisimman mustunut banaani
1,5dl kookoshiutaleita
2rkl seesaminsiemeniä (ei haittaa jos ei ole, ilmankin tulee hyviä.)

Jos ihmettelet Lukan mustaa nenää, halusi hän olla tänääm koira. mustalla nenällä.

Laita taatelit mikronkestävään astiaan, sekaan tilkka vettä ja n. 30sekunniksi mikroon. Sen jälkeen taatelit ovat tarpeeksi pehmeitä, ja voit antaa taaperon laittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen. Laita valmiista taikinasta teelusikallisia pellille, ja anna lapsen painaa ne kasaan, sormin tai haarukalla. 

Paista keskitasolla 150° n. 40min.

Anna jäähtyä ja kovettua kunnolla, njam!

 Seuraavan what to do -vinkin teille jakaa Mutsi on MäSä !

Aurinkoista vappua <3

Ida//Mutsi ja Murupullat

Tee se itse-RISTIÄISKAKKU!

Minähän rakastan tehdä kakkuja, joita en ole koskaan ennen tehnyt.. Siinä on aivan erilainen fiilis, kun se ei tulekaan tuolta selkäytimestä, vaan pitää ihan erilailla keskittyä ja suunnitella. <-- Love it.

Tämä kakku meni ystävälleni lahjaksi. Jokunen teistä saattaakin muistaa, kun kyselin olisiko hölmöä antaa ystävälle "lahjakortti" ristiäiskakkua varten. Ja hei, ei se ollut laisinkaan hölmöä. 

Viime viikonloppuna uhmattiin Mutsin taitoja, ja lähdettiin tekemään gluteenitonta kolmenmaun moussekakkua, jenkkiohjein. 

Ensimmäinen haaste oli ehdottomasti ruostuneen engannintaidon kanssa ohjeen suomentaminen.

Mutta lopputulos olikin aivan uskomattoman ihana. Se oli sittenkin  suht helppo toteuttaa, vaikka valmiin kakun kuva olikin melko haastavannäköinen. 

Helppouden vuoksi päätin jakaa tämän ihanan ohjeen myös blogissa! Jos teillä on tulossa  syntymäpäiväjuhlat taikka ristiäiset, (tai ihan vaikka joku äitienpäivä..) On tämä kakku taattu hitti! Ja sen voi huoletta tehdä koristeluja vaille valmiiksi muutamaa päivää ennen juhlia. Voi, niin paljon vähemmän stressiä!

Tämän kakun kanssa joutuu välillä odottelemaan, joten valkoviini ei ole huono kaveri tätä herkkua tehdessä.

Tarvitset n.25cm irtopohjallisen kakkuvuoan, laita pohjalle leivinpaperia, ja leikkaa ylimääräiset pois reunoilta.

Ensin tehdään browniepohja

• 2dl gluteenitonta jauhoseosta (itse käytin Viljatuotteen vaaleaa jauhoseosta. Todella toimiva ja edullinen!)
• 0.5dl sokeroimatonta kaakaojauhetta
• 1tl suolaa
• 1tl leivinjauhetta
• 120g voita
• 220g sokeria (tavallista tai halutessa
• 2 isoa huoneenlämpöistä kananmunaa
• 2 tl vaniljaesanssia/jauhetta

1. Esilämmitä uuni 175 asteeseen. Vuoraa kakkuvuoka kunnolla leivinpaperilla  tai voilla ja korppujauhoilla. Sekoita keskenään jauhot, kaakao, suola ja leivinjauhe. Laita sivuun odottamaan.
2. Kuutioi voi ja laita se kattilaan,  sulata sitä miedolla lämmöllä. Sekoittele välillä, kunnes voi on täysin sulaa. Lisää sokeri voisulaan, ja sekoita kunnes sokeri on kokonaan sulanut voin joukkoon. Älä päästä voisokeriseosta kiehumaan missään vaiheessa.
3. Kun seos on täysin sulaa, anna seoksen jäähtyä rauhassa huoneenlämpöiseksi. Kun se on jäähtynyt, vatkaa joukkoon munat yksitellen. Seos on alkuun ryynimäinen, mutta tasoittuu ja muuttuu vatkatessa kiiltäväksi. Vatkaa joukkoon myös vanilja.
4.  Lopuksi, lisää joukkoon kuivat aineet. Sekoita varovasti lastalla.
5. Kaavi taikina kakkuvuokaan, ja paista 175 asteessa noin 20-25 minuuttia. Pohja jää tarkoituksella hieman tahmeaksi. Anna pohjan jäähtyä kunnolla  ennen kuin alat tekemään moussekerroksia.

Tämän pohjan voi hyvin tehdä vaikka edeltävänä päivänä, kelmuttaa hyvin, ja jatkaa seuraavana päivänä tekemällä mousset.

Tummasuklaamousse:

• 250g (tummaa)suklaata
• 4dl kuohukermaa
• ripaus suolaa
• 2 tl liivatejauhetta
• 2 tl vettä

Vadelmamousse:

• 400g pakastevadelmia
• 250g valkosuklaata
• 4dl kuohukermaa
• ripaus suolaa
• 2tl liivatejauhetta
• 2tl vettä
• Pinkkiä elintarvikeväriä. (ei pakollinen!)

Valkosuklaavaniljamousse:

• 250g valkosuklaata
• 4dl kuohukermaa
• 4tl hunajaa
• ripaus suolaa
• 2tl liivatejauhetta
• 2tl vettä
• 2tl vaniljaesanssia ( vaihtoehtoisesti aitoa vaniljaa tai vaniljasokeria)

Moussen teko:

• Ensimmäiseksi laita valmiiksi tehty browniepohja ylösalaisin irroitettavan kakkuvuuan pohjalle. (Siksi väärinpäin, että leikkauspinnasta tulee siistimpi.)
• Jotta saat siistin reunan, suosittelen laittamaan reunoille reunakalvoa. 
• Leivinpaperi käy myös, mutta kalvoa on helpompi käsitellä. Itse olen ostanut myös piirtoheitinkalvoa, jos vain sitä olen löytänyt. ;) Kakun reunuksen tulee olla vähintään 10cm korkea, sillä tästä namista tulee iso!
• Laita kakkuvuoka suoraan tarjoiluastian päälle, tai pahviselle kakkualustalle, sillä hyytyvää kakkua ei tulisi enää kovin liikuttaa.
•  
• Suklaamousse, paloittele suklaa pieniksi paloiksi ja laita mikronkestävään astiaan. Kaada päälle 1dl kermaa ja ripaus suolaa. Mikrota 30 sekuntia kerrallaan, aina välissä sekoittaen kunnes seos on täysin sulaa. Kaada sula suklaamassa isompaan kulhoon, ja anna jäähtyä kunnolla huoneenlämpöiseksi. 
• Kun suklaa jäähtyy, sekoita kaksi teelusikallista liivatejauhetta kahteen teelusikalliseen kylmää vettä. Kun liivate on jähmettynyt, mikrota sitä 15-20 sekuntia ja sekoita suklaan joukkoon. Tässä kohtaa suklaan tulee olla vielä lämmintä, että liivate sekoittuu sinne joukkoon eikä jää paakuiksi.
• Vatkaa loput 3dl kuohukermaa kovaksi vaahdoksi. Kun suklaa on varmasti kunnolla jäähtynyt, sekoita kerma ja suklaa varovasti  keskenään. Kaada massa browniepohjan päälle, ja laita jääkaappiin jähmettymään. Anna olla kylmässä ainakin 20minuuttia ennen kuin lisäät toisen kerroksen. Eli tässä kohtaa on hyvä väli pestä kaikki välineet, ja aloittaa alusta toisen moussen teko.
•  
• Vadelmamousse, keitä pakastevadelmia noin viisi minuuttia. Soseuta, ja painele pienen siivilän läpi, sillä vadelman pienet siemenet ovat ikäviä hampaissa.  Paloittele valkosuklaa mikronkestävään astiaan ja kaada vadelmapyre, ripaus suolaa ja 1dl kuohukermaa päälle.
•  
• Viimeiseksi!  Valkosuklaa-vaniljamousse, taas aivan sama homma. Valkosuklaat, 1dl kermaa, hunaja ja ripaus suolaa mikronkestävään astiaan yms. Vaniljaesanssi lisätään aivan viimeiseksi.
• Anna jähmettyä rauhassa jääkaapissa vähintään 4 tuntia, yön yli olisi kaikkein paras.

Seuraavaksi poista varovasti kakun ympäriltä vuoka, ja reunakalvo.

valmista pikainen suklaaganache näin,

2dl kuohukermaa

300g suklaata (tumma-,maito- tai valkosuklaa omanmaun mukaan.)

Kiehauta kerma, ja lisää joukkoon pieneksi paloiteltu suklaa. Sekoita kokoajan kunnes suklaa on sulanut joukkoon. Anna jäähtyä hieman, ja kaada varovasti kakun päälle. Jos suklaa on liian kuumaa, se menee moussen läpi, joten anna vain jäähtyä rauhassa. Se ei haittaa jos päälipinnasta ei tule täydellistä, sillä kakku vuorataan vielä lempparikarkeilla/marjoilla! Anna suklaan valua reunoja pitkin sopivan huolettomasti, niin kaunis lopputulos on taattu. 

Kakku säilyy hyvin säilytettynä ainakin viikon, mutten usko, sillä se on taivaallisen hyvää!

Alkuperäinen ohje on täältä *klik*.  Mutta sitä on muokattu. 

P.S. Kauniin ristiäisviirin askartelet näppärästi itse.

Tarvitset pahvia, sakset, nitojan, leimasimen (tai hyvän käsialan), narua ja kaksi pilliä.

Oletko sinä tehnyt ristiäiskakun itse, vai tilannut?

Olisi hauska kuulla miten onnistuit, jos kokeilet tätä ohjetta.

Ida//Mutsi ja Murupullat

Laseria silmiin hei!

Edellispäivänä.
Mua jännitti neljänneks eniten mun koko elämässä.
(1. 2. ja 3. paikan vie synnytykset ja meidän yllätyshäät.)

Mutta, viime keskiviikkona toteutui tosiaan mun monen vuoden takainen haave. Haave joka oli ihan vain ja ainoastaan mulle.

Molempien silmien korjausleikkaus femtolasik-menetelmällä.

Menin Silmäaseman Silmälääkärille 12.30, sen vuoksi vähän ajoissa, että saatiin osamaksusopimukset hoidettua. Kyllä, ostin näön just osarilla. Mutta just nyt ei ollut extraa taskun pohjalla sitä paria tonnia.
Siinä ei mennytkään kuin hetki, joten ehdin täristä aulassa noin 20 minuuttia.
Siitä sitten aloiteltiin, ensin hoitajan juttusilla käytiin vielä kaikki mahdollinen, ja vähän extraakin läpi.
Pikkuisen rauhoittavaakin (todellakin.) meni kurkusta alas, senverran paljon mun kädet tärisi. Ei pelkästään oman jännityksen vuoksi, vaan myös sen takia, että silmä on rennompi kun sitä laseroidaan.

Siinä kun hetki jutusteltiin, huomasin, että alkoi hoitajan joka sana hihityttämään, totesi kohteliaasti vain, että taitaapi diapami tehdä tehtävänsä. Tais tehdä juu.

Siitä sitten tapaamaan itse lääkäriä, leikkaavaa lääkäriä, vai laseroivaa lääkäriä? No eniveis, siellä minua oli vastassa iso mies, pitkällä kiharalla tukalla, joka oli puoliksi piilossa beigen kireän tähtipipon alla. Hymyilin taas vain kuin joku kylähullu, kun mietin itsekseni, että onneksi ei ollut yhtä kireä koko ukko kuin piponsa.

Sen jälkeen, mentiin toisen hoitajan huoneeseen, joka valmisteli minut sitten  itse leikkausta varten. Ensimmäiset silmiä puuduttavat tipat olivat inhottavat! Ehkä inhottavimmat koko hommassa. Ne kirvelivät aiika paljon enemmän mitä osasin odottaa. Niitä tippoja annettiin useasti, mutta viimeisiä ei sitten enää tuntenutkaan, kiitos tippojen.

Sitten itse laserhuoneeseen, pienehkö, steriili valkoinenhuone, jossa oli vain koneita. Menin makuulle, pää piti asettaa tarkasti sille tarkoitetutte paikalle. Lääkäri vielä sen päänkin siihen kyllä kunnolla asetti.
(edelleen mua nauratti, jännitti.)
Sitten. "Sulla on Ida yksi tehtävä, ole paikoillasi ja tuijota tuota vihreää pistettä jatkuvasti."

Kulmissa tuntui siltä, kuin ne olisi vedetty teipillä hiusrajaan. Sen jälkeen silmiin laitettiin levittimet, tai sellaiset "jotkut jutut", jotka pitävät ne luomet väkisinkin pois edestä. Silmissä tuntui imua.
(Useasti silmään laitettiin välissä niitä tippoja, lisää puuduttavaa uskoisin.)
Sitten hoitaja kertoi, että kohta et näe sitä vihreää pistettä muutamaan sekuntiin, älä pelästy.
Tällöin silmään leikattiin läppä.
Hoitaja laski kokoajan sekunteja taaksepäin, ja kehoitti etsimään sitä vihreää pistettä. Ja minähän etsin, ja löysinkin.
Nenään tuli haju, aivan kuin joku olisi polttanut vahingossa sytkärillä muutaman hiustupsun siinä vieressä.
Silloin silmään osui itse the laser. Se kesti noin kaksikymmentä sekuntia. Hoitaja laski taas kokoajan siinä vieressä.
Oikea silmä valmis, sanoi hoitaja. Ja samantien jatkettiin vasempaan, ja sama homma tehtiin sille.
Uskoisin, että me olimme siinä huoneessa ehkä viitisen minuuttia?

"Valmis, voit Ida nyt nousta." Nousin istumaan, ja muistan kun kysyin että "Uskallanko mä nyt ihan vaan avata silmät?"

Leikkauksen jälkeen pääsin hämärään huoneeseen vajaaksi tunniksi pötköttelemään, ja syömään suklaata ja suolatikkuja. Nam.

Hoitaja kävi kolme kertaa sen aikana laittamassa mulle lisää silmätippoja. Viimeisellä kerralla kutsui lääkäri mut huoneeseensa, ja kertoi että leikkaus meni just eikä melkein, ja tsekkasi vielä silmät ennen kuin päästi lähtemään, apteekin kautta kotio.

Antibiootti-kortisonitippoja käytetään viikko leikkauksesta, ja sen lisäksi myös kosteuttavia ja hoitavia tippoja erikseen. Niitä tulee käyttää ainakin muutama kuukausi, riippuen silmistä.

Elikkä kolmet eri silmätipat kassissa, mä lähdin ihan hölmistyneenä mustat isot aurinkolasit päässä hakemaan lapsia hoidosta. Mä en todellakaan ymmärtänyt vieläkään, että ihan noin vain, humpsista vaan mä nään. Mua oikeesti vähän jopa itketti, kun mä katselin autojen rekisterinumeroita ja luin katujennimiä.
Osittain se johtui siitä, että mulla oli jatkuvasti sellainen olo, että mä olisin leikannut koko armeijalle sipulia todella huonolla veitsellä.

Nyt leikkauksesta on kaksi vuorokautta. Viimeinen hymyn aihe on suihku, jossa näin lukea onko se pullo shampoo vai hoitoaine. Ihan hullua! Mutta niin hienoa. Silmissä tuntuu siltä, että pitäisi ottaa jo piilarit pois. Eli kuivilta. TIPPOJA, TIPPOJA, TIPPOJA. Niinhän ne mulle sanoivat, jatkuvasti, monesti ja vielä viimeisenä asiana kun mä Silmäasemalta lähdin.


Tä oli kyllä elämäni paras osari-ostos. Eikai, vaan ihan oikeasti, ihan älytön helpotus. On ihanaa nähdä. Vaalikaa silmiänne, ne on upeita, kauniita ja voi vitsit miten hienoa niillä on nähdä!
Tämä oli minulta itseltäni, minulle itselleni Naistenpäivä-, syntymäpäivä-, nimipäivä-, äitienpäivä- ja joululahja. Kaikki lahjat, ainakin tulevalta vuodelta, tai kahdelta.
 Koska, mä olen omasta mielestäni sen ansainnut. <3

9kk beibille Intialaista? Jep!

Rakastan tehdä ruokaa. Ja vielä enemmän syödä sitä. Kuka nyt ei pitäisi hyvästä ruoasta?
Syöminen, ai että miten kivaa se on.

Kanakormaa, kanaa kormakastikkeessa vai kormakanaa?
No kuitenkin, taivaallista Intialaista ruokaa. Iha itte! Meillä se oli nyt broileria mausteisessa kormakastikkeessa.

Sain alkuperäisen ohjeen poikien tädiltä. Herkkupylly hänkin. :)
Ihan törky hyvää. Ja vitsit mikä mausteiden kirjo meidän kotona leijailee.

Raaka-ainelista on melko pitkä, mutta älä anna sen hämätä. Tämä ruoka on ihan pölön helppoa ja hyvää. Se on myös
gluteeniton ja halutessa myös laktoositon. Ja sopii ihan pienillekin. Luka 2v3kk nuoli lautasensa.
Tehtiin myös meidän 9kk Vili-vauvalle samalla oma settii. Laitoin ihan kaikki samat raaka-aineet, vähemmän vain mausteita ja ilman suolaa.

Vili 9kk

Marinadi:

1dl tomaattipyrettä

3tl chili(jauhetta)

3tl juustokuminaa (jauhettua)

3tl jauhettua korianteria

2tl suolaa

1/2dl sitruunanmehua

1rkl rypsiöljyä

2dl (turkkilaista) jugurtti*

2tl hunajaa

800g kananrintaa (käytin itse niitä ohuita broiskun fileitä.)

 *Käytäthän sitä kunnon "punaista" täysrasvaista versiota. Varsinkin jos teet pienelle lapselle samalla. Pienen massu kestää hapanmaitotuotteita paremmin, kun ne ovat täysrasvaisia, eikä täysin teollisesti prosessoituja kevytversioita.

Kormakastike:

2-3rkl tuoretta inkivääriä

4 valkosipulinkynttä

4dl kookosmaitoa*

1/2dl tomaattipyrettä

3tl jauhettua korianteria

1-4tl chiliä (oman maun mukaan)

2tl suolaa

3tl jauhettua kardemummaa (!)

3rkl rypsiöljyä

Pähkinöitä 

*Me ollaan annettu Vilille kookosmaitoon/kermaan tehtyjä ruokia jo 6kk+. Aluksi tietenkin ihan pienissä määrin, mutta nyt menee jo ihan kunnolla. Toki kookoksen rasvoista 90% on kovia rasvoja, eli niitä "huonoja". Mutta pienissä määrin uskon tämänkin olevan ihan jees juttu.

Leikkaa broilerinrintafileet reiluiksi suupaloiksi, ei mitään pikkusuikaleita!

Sekoita marinadin ainekset keskenään. Marinadi broiskun sekaan ja  vähintään tunniksi jääkaappiin maustumaan.

Raa'at broiskut marinadissa menossa jääkaappiin. 

Sillä välin kattila esiin, ja kuumaksi. Rypsiöljyä pohjalle ja perään raastettu inkivääri ja valkosipuli. Ja kaikki kuivat mausteet. Viimeiseksi tomaattipyre ja kookoskerma.
(Tässä kohtaa kannattaa vähän ihan vain sattumalta availla ikkunaa, niin naapuritkin haistavat sen upean tuoksun.)

Korman voi antaa hautua sen aikaa kun broiskut ovat uunissa.
200 astetta 20minuuttia.

Uunin jälkeen,  ennen kormakastikkeessa lisäystä.

Kun kanat tulevat uunista, lisää joukkoon korma.

Me lisättiin vielä joukkoon 2dl kypsennettyjä kikherneitä, ja kaveriksi keitettiin jasminriisiä.

Päälle rouhittuja (mitä vain) pähkinöitä, ja avot.

Vilin versio tuli siinä samalla, viereisessä kattilassa. Laitoin tosiaan ihan samat kamat, vähemmän vain mausteita ja ilman suolaa.
Lopuksi lisäsin keitettyä riisiä,  ja soseutin sauvasekoittimella. Jätin sen tarkoituksella hieman karkeaksi, sillä onhan meidän beibi "jo" 9kk. (Eilen täytti!)

Pussit pakkaseen.

Haastan testaamaan, ja yllättymään positiivisesti. Kerro ihmeessä jos/kun kokeilin että mitäs pidit?

Kakkua ja palloja!

Sainpas kunnian tehdä syntymäpäiväkakun tuttavani pienelle Noel-pojalle. Hän täytti hurrrjat 3 vuotta, ja toivoi kovasti leijonakakkua. Ja sellaisenhan pieni mies sai. :)

Kakun sisällä oli tälläkertaa kiehautetuista vadelmista tehtyä melbaa (ilman sokeria, ihanan hapanta!)
Ja Dumlemoussea.

Meinattiin ensin että tehdään yksikerroksinen, koska kakku on "vain" 20hengelle, mutta eihän se nyt vaan ole lainkaan yhtä näyttävä kuin kaksikerroksinen. ;)
Ja kaikki pienen pienetkin yksityiskohdat, mun mielestä ne tekee just sen sulle tehdyn spessun kakun, ja kaksikerroksiseen niitä saa aina enemmän!

Mielestäni siitä tuli aika kiva, ihanan värikäs ja uskoisin että on varmasti pienen pojan mieleen.

Mutta millä ajalla mä tämänkin tein? Kaksi vilkasta lasta ja koira jaloissa. No, se Hintikankin esille ottama suuri kateellisuuttakin herättävä asia, maailman parhaat, ja lasten elämään innolla osallistuvat isovanhemmat.
Että todellakaan voi taaskaan ottaa kunniaa itselleen,  vaan ylistää ihania isovanhempia jotka tulevat, ja vievät pojat muutamaksi tunniksi puistoon, että äiskä saa upottaa kädet sokerimassaan.

Ja se oikeastaan on mulle sitä "omaa aikaa". Harrastus, joka vie mielestä turhanpäiväiset kiukut. Se on hauska huomata miten  suunnattomasti nautin siitä, kun saan pyöritellä, kaivertaa, vaivata, kaulia ja suunnitella ihania sokeripommeja. <-- josta tuli mieleeni, että lupauduin tekemään ensikuussa hääkakun. Ihan oikean hääkakun. Minä! Häät! ❤

Mutta, "asap just nyt heti pitäis olla jo apukäsi"- tilanteen sattuessa, kun olet keskenään kahden, tai useamman pienen kanssa, tulee tilanteita kun vaan pitää keksiä joku paikka jonne saa sen pienemmän treenaavan vauhtihirmun turvaan muunmuassa lentäviltä esineiltä. Ihan vaan esimerkkinä kun isoveli vetää sen perus kaksveen uhma-kohtauksen.
Edellinen tällainen kevyt raivokohtaus (eilen) lähti siitä, kun Luka olisi halunnut sammuttaa valon, ja minä kurja äiti ehtisin jo painaa nappia. Herranjestas. Koko Raisio varmasti kuuli että meidän "Uka painaa pappia EEEEIIIII!!" Ja miten kaikki mihin vaan yltää lentää. Ihanaa. Oma taapero.

Mutta, se turvapaikka. No kätevä emäntä, (mutsi?) vetäs kuulkaas kodinhoitohuoneeseen turhakkeena olleen matkasängyn kasaan, ja kaatoi sinne kaksi pussillista pallomeripalloja. Ja se toimii! Toimii tiedättekö niin hyvin, että eihän meidän tarvitse mihinkään hoploppiin enää lähteä. :D

Eikai, mutta oli kyllä ihanaa kun oltiin kipeitä eikä oikein minnekään sopinut eikä kyllä jaksanutkaan mennä, mutta leikkiä jaksoi  pikkuisen, ja kotona olikin vähän jotain spesiaalia! Ja olihan se kipeälle äiskällekin aika jees, kun sai välillä istua vieressä ja katsoa,  sen sijaan että konttaisi peräkanaa lasten kanssa pikkuautojen kanssa kun räkä valuu norona ja tuntuu että pää räjähtää. 

Suosittelen! Palloja lelukaupasta ja matkasänky pystyyn sieltä kaapinpohjalta. Koska oletan todellakin, että melkein kaikilla sellainen on, ja sitten sitä käytetään -jos muistetaan ehkä kerran vuodessa.
Toki tähänkin kävisi varmasti sellainen häkki, leikkikehäksi kauniimmin kutsuttu.
Itsehän olen ne haukkunut aivan pystyyn, mutta tämähän on aivan täysin eriasia..?

P.S. Mun rakas pieni blogi pääsi mukaan joukkoon hurmaavaan, nimittäin Kaksplussan blogiverkostoon. 

Olen melko innoissani, kiitollinen ja nöyrästi otettu. Huippua!  <3

Dumbo ja Piipaa-auto.

Mulla on vallan jäänyt esittelemättä yksi aivan ihana kakku.
Eihän se käy, sillä kyseessä oli yks mun Disneyn klassikkolemppareista!
Walt Disneyn Dumbo. <3

Dumbo on vuonna 1941 valmistunut Disneyn animaatioelokuva. Elokuva perustuu Harold Pearlin ja Helen Pearlin kirjakäärön muodossa julkaistuun satukirjaan.
Suomessa Dumbo nähtiin kuitenkin ensimmäisen kerran vasta vuonna -45. Sellaiset 71 vuotta sitten.
Dumbon tarina on muunnelma H.C Andersenin rumasta ankanpoikasesta.

Dumbo on pieni norsuvauva, jonka haikara tuo norsuäidille sirkukseen. Kaikki kiusaavat häntä hänen valtavien korviensa vuoksi. Timotei-niminen hiiri asettuu Dumbon puolelle, ja opettaa hänelle kaikki sirkukseen liittyvät temput. Timotei sanoo, että Dumbosta tulee vielä tähti. Niin tapahtuukin ja kiusaaminenkin loppuu, kun käy ilmi, että Dumbo osaa lentää.

Parhaiten elokuvasta minulle on jäänyt mieleen norsuäidin tuutulaulu. Se on aivan ihana.

Baby mine, don't you cry
Baby mine, dry your eyes
Rest your head close to my heart
Never to part
Baby of mine

Little one when you play
Pay no heed to what they say
Let your eyes sparkle and shine
Never a tear
Baby of mine

If they knew all about you
They'd end up loving you too
All those same people who scold you
What they'd give just for the right to hold you

From your head down to your toes
You're not much, goodness knows
But you're so precious to me
Sweet as can be
Baby of mine.

Ystäväni lapsella on unileluna Dumbo, ja siitä tulikin tälläkertaa idea kakkuun. Ja ihana idea olikin!
Ainahan on kivaa tehdä uusia juttuja, ja tää oli mulle ihan täysin uusi projekti.

Kakku koostui kahdesta osasta, päästä ja vartalosta. Pohjat tein tällä kertaa pohjasta pyöreänmallisiin uunivuokiin, ettei menisi niin paljon hukkaan.

Kakun sisällä oli Granaattiomenavadelmamoussea, ja omarmoussea.
Kärsä ja jalat olivat riisimuromassaa.

Kovasti kaakku ainakin sai kehuja, ja kaikki tuli syötyä! Se on aina kiva kuulla, vaikka tämäkin kakku oli aivan valtava, vaikka pieni tilattiinkin..

Onnea vielä tuleva isosisko, Sofie 1 vee <3

Ja sitten. Mistä kaikki pienet pojat pitävät ihan sata varmasti? No piipaa autoista tietenkin!
Tästä paloautosta ainakin piti meidän reilu 2vee, joka olisi halunnut viedä kakun kanssaan nukkumaan. Harmin paikka, kun se nyt vaan ei käynyt.

Punainen auto pitää sisällään suklaapohjat, ja vadelma- ja dumlemoussea. Kaikki näkyvä on sokerimassaa, sitä meni ja paljon.

Jos nyt tekisin jotain toisin, tekisin renkaat.
Aina sitä löytää jotain petrattavaa, mutta ehkä se on vain hyvä asia?

Kumpi on sinun mielestäsi hienompi, ja miksi? Mitä tekisit toisin?

Ystävälle näkkäri?

Kohta se jo on. Helmikuun puoliväli, ystävänpäivä. <3

Aina annetaan lahjaksi suklaatia ja herkkuja, niin mietin miksei välillä jotain terveellistä ja hyvää?

Sain taannoin ystävältäni ohjeen gluteenittomaan näkkileipään. Ei ehkä kuulosta just siltä et hitto pakko kokeilla!
Mutta trust me, kannattaa. Ihanan suolainen terveysherkku maistuu taatusti teen kanssa, tai hyvän salaatin kaverina.

HERKKUNÄKKÄRI

2dl maissijauhoja

1dl auringonkukansiemeniä

0.5dl pellavansiemeniä

0.5dl seesaminsiemeniä

0.5dl kurpitsasiemeniä

2.5dl kiehuvaa vettä

0.5dl öljyä (käytin ihan perus rypsiöljyä, 

mutta kookos- ja avokadoöljyä ajattelin myös kokeilla.

suolaa

Kuumenna uuni 150 asteeseen, 160 jos sinulla ei ole kiertoilmauunia.

Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään,

 ja lisää joukkoon kiehuva vesi ja öljy.

Sekoita tasaiseksi.

Kaada ja painele massa uunipellille (jonka päällä on tietenkin leivinpaperi)

 ja painele taikina mahdollisimman ohuelti pellille.

 Apuna kannattanee käyttää kumihanskaa, tai muovipussia. 

Ripottele pinnalle reippaasti suolaa, ja laita uuniin noin 45 minuutiksi.

Anna jäähtyä kylmäksi ja syö. <3

Jottei nyt kuitenkaan liian terveelliseksi aleta, lupasin myös jakaa maailman parhaan foccacian ohjeen.
se on niin rasvaista ja suolaista että! Ihan täydellinen match made in heaven tomaatti-vuohenjuustokeiton kanssa. Tämän kanssa pitää vain muistaa, että taikina vaatii yön jääkaapissa.

FOCACCIA

        11dl (durum) vehnäjauhoja
        2rkl merisuolaa
        1pkt hiivaa
        5dl vettä
        1.5dl oliiviöljyä

 (jos laitat auringonkuivattamiatomaatteja, käytä ehdottomasti sen öljy!)
        1dl valkkaria (skumppa käy myös, 

pahassa tapauksessa myös omenamehu)
        aurinkokuivattuatomaattia, rosmariinia, valkosipulia, chiliä,  oliiveja, juustoa....

        Mittaa jauhot ISOON kulhoon lisää suola. Tee keskelle 'kuoppa'.

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja liota sinne hiiva. Kaada vesi kuoppaan. 

Mittaa valkkari ja öljy valmiiksi viereen (erikseen.) 

Alusta vesi jauhoihin lisäten vuorotellen valkkaria ja öljyä.

  Tässä kohtaa itse lisäsin 4 murskattua valkosipulinkynttä,

 rosmariinia ja aurinkokuivattuatomaattia.       

 Vaivaa taikinaa reippaasti käsin vähintään 5 minuuttia. Kelmuta--> jääkaappiin yön yli.

        Seuraavana päivänä, ota syvä uunipelti, sihen leivinpaperi ja voitele se oliiviöljyllä. 

Levitä taikina pellille, liina päälle ja anna kohota 2 tuntia.
        Painele pieniä koloja leipään, ja pirskottele pinnalle reippaasti öljyä, suolaa ja mitä sitten mausteita tahdotkin.
        Uuni 200 astetta noin 30 minuuttia, jos näyttää turhan tummalta, laita foliota päälle.

Hyvää ystävänpäivää rakkaat ystävät <3