Syksyn ehdottomasti parhaimman kantarellipiirakan ohje

Viikonloppuna päästiin vihdoinkin rämpimään koko perheen kanssa sienimetsään ja löydettiin kuin löydettiinkin niitä metsän kultakimpaleita, suppilovahveroita sekä kantarelleja. Nam! Tai oikeastaan mun mies löysi. Minä leikin ja nautin lasten ja koiran kanssa. Meidän sienistä valmistui tälläkertaa piirakkaa. Eikä mitä tahansa piirakkaa, vaan maailman parasta, mun makuun täydellistä kantarellipiirakkaa. Ohje kätkee sisälleen sieniä lähimetsästä, happamia omenoita naapurin pihalta, tuoretta timjamia lähikaupasta sekä paljon parmesania italiasta ja rehellisesti pohjan suoraan marketin pakastealtaasta, koska ihan kaikkea ei aina vaan jaksa tehdä itse vaikka vois.

Syksyn paras kantarellipiirakka:

Mitä tarvitset:

800g  rukiista piiraspohjataikinaa

250g kantarelleja

oliiviöljyä

voita

2 salottisipulia 

2 valkosipulinkynttä

3 pientä kotimaista omenaa

1tl tuoretta inkivääriä raastettuna

1tl muskottipähkinää

1rkl tuoretta timjamia

1tl rouhittua mustapippuria

1tl suolaa

100g parmesania

3dl kuohukermaa

3 kananmunaa (joista 1 voiteluun)

Jaa taikina kahteen osaan, 600g pohjaan ja 200g pinnalle. Voitele 28cm piirakkavuoka voilla ja painele pohja siihen, painele ihan reunoille saakka. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Pilko sipulit pieniksi, sienet muutamaan osaan  ja omenat pieniksi kuutioiksi

Paista kuivalla pannulla sienet ja lisää joukkoon oliiviöljyä, sipulit, tuore timjami sekä omenat. Paista hetki ja lisää mausteet. Ota pannu pois levyltä ja anna jäähtyä. Lisää joukkoon parmesan ja muna-kermaseos ja kaada kaikki pohjan päälle. 

Kauli loput piiraspohjasta levyksi, ja leikkaa piirakan verkkoleikkurilla. Nosta ja levitä varovasti verkko piiraan päälle, voitele kananmunalla ja paista uunissa noin 30minuuttia 200 asteessa. Jos pinta tummuu liikaa, laita päälle foliota.

Ripottele päälle vielä tuoretta timjamia ja nauti.

Kokeile ihmeessä ja ylläty, kerrankin sienipiirakka syötiin meidän perheesä loppuun. Lapsetkin tykkäsivät, siitä yllätyin vähän itsekin. Oletko sinä sienien ystävä vai jätätkö ne mieluummin metsään kasvamaan?

Ida

Lapsen syntymäpäiväjuhlat ilman stressiä -mahdotonta(ko)?

Lasten syntymäpäiväjuhlat. Kauhee stressi ja rahaa palaa? Nää. Koska parhaat juhlat syntyy rennolla fiiliksellä ja pienellä avulla. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan on ihan todellakin ok ostaa  valmiina ja ottaa sen ystävän tarjoama apu vastaan. Ja hei tarjotkaa sitä apua koska se kelpaa, vaikkei sitä itse osaa tai kehtaa pyytää. Koska perussuomalainen muijahan hoitaa kyllä omien lastensa synttärit IHAN ITE.

Muutama viikko sitten juhlittiin mun parhaan ystävän esikoisen viisvuotisjuhlia, ja meidän poppoo porhalsi kärppänä paikalle jo edellisenä iltana. Siinä vähän grillailtiin, saunottiin ja otettiin pari lasia viiniä. Seuraavana päivänä kaikki neljä lasta nukkuivat kahden tunnin päikkärit, ja hei kaksi tehokasta muijaa ja yksi ykkösfaija veti pihan, kämpän ja tarjottavat ihan hihasta. Se, että sulla on ystävä siinä koko ajan apuna ja juttelemassa pistää sopivasti huumoria peliin ja stressiä takavasemmalle.

Hyvä seura, parempi mieli vai miten se nyt meni?

Luvassa siis kuvailotulitusta onnistuneista lastenjuhlista omalla pihalla olkaa hyvät. 

Me tylsät aikuiset aina yritetään ihan viimeiseen saakka tarjota vähän jotain muutakin kuin pelkkää suoraa sokeria, ja hei tämä mun ystävän taikoma riikinkukko valtasi kyllä niin kaikkien sydämet että suurimmatkin sokerisyöpöt halusivat maistaa vähän luonnollistakin sokeria. Ihan huikea idea, alkuperäinen kuva oli tullut kuuulemma vastaan facebookin syövereissä, mutta itse en siihen ole törmännyt joten en voi alkuperäistä lähdettä tähän laittaa. Eikö olekin kaunis? Ja toteutus on oikeasti todella helppo.

Alkuperäiseen suunnitelmaan ei kuulunut kakkua, vaan jätskipuikkoja, kolmioleipiä ja herkkuja. Itse olen sitä mieltä että useasti ne suolatikut ja jätski on ne mitkä oikeasti riittäisivät ihan hyvin.. Mutta kun kakkumuija tulee kylään niin tottahan toki me nyt yksi yksisarviskakku yhdessä väännettiin viisivuotiaalle. 

Juomaksi juhlaväelle oli tarjolla laimeaa mehua hedelmillä ja jäillä  miksattuna. Kuuma kesäpäivä ei vaatinut sokeria mehuun kun  sitä jo muualla oli niin reippaasti.

Ohjelmassa viisivuotissynttäreillä oli aarteenetsintää. Jokaisellle pienelle juhlijalle oli pikkuinen paperipussi piilotettuna pihalle. Pussista löytyi kuin löytyikin saippuakuplia joita koko jengi pääsi heti yhdessä pihalla puhaltamaan. Toisena ohjelmanumerona heitettiin vesi-ilmapalloja maalitauluun, jono liikkui todella hienosti, mutta muutamat nuorimmat tuntuivat omaavan uskomattoman ovelan kiilaamistaktiikan kun ketään isommista lapsista ei tuntunut häiritsevän pienempien olevan jatkuvasti jonon etupäässä. 

Vanhaa puuta ja katuliituja, täts it.

 Anna lasten piirtää maalitaulu, tai ainakin värittää. Itsetehty on aina paljon siistimpi ,mitä aikuisten.

Melkein kolme tuntia pienet juhlijat jaksoivat leikkiä pihalla herkutellen, ja vanhemmat pääsivät hakemaan hyvin väsytetyt lapset kotiin nukkumaan. Nämä juhlat muuten juhlittiin arki-iltana. Ei ollenkaan huono ajatus ottaen huomioon että on kesä, ja monella perheellä just ne viikonloput ovat kiven alla, varsinkin kesällä.

Sinua saattaisi myös kiinnostaa postaus Pienen pojan palomies synttäreistä, tai Ryhmä-hau -juhlista. 

Tervetuloa seuraamaan Mutsia ja Murupullia myös instagramiin ja facebookkiin.

Ida

Se täydellisen lasagnen ohje:

Meidän koko perhe rakastaa hyvää ruokaa, mutta valitettavasti ihan aina se hyvä ruoka ei kohtaa mun ajatus- ja arvomaailman kanssa, sillä tykkään että ne raaka-aineet olisi eettisiä ja hyviä, laadusta kuitenkaan tinkimättä.

Yksi mun lapsuusajan herkuista on rehellinen lasagne. Se voi olla kasvis, gluteeniton tai ihan se tavallinen raguversio, yleensä aina se on herkkua, sillä aitoon lasagneen tulee auttamatta aina parmesania sekä mozzarellaa.

Muistatko sinä, kun viime talvena (2017) nousi kohu parmesan- ja grana padanojuustoa tuottavista lehmistä, ja niiden uskomattoman kurjista oloista elää ja tuottaa sitä täydellistä juustoa. Ne kuvat ja videot piirtyivät jonnekin syvälle mun verkkokalvoja, ja sen jälkeen olen ollut todella tarkkana juustojeni kanssa. Jos juustoa ostan, on sen oltava luomua, ja kaikkein mieluiten suomalaista sellaista.

Mutta millä korvata Italialaisen reseptin mozzarella sekä parmesan? Mahdoton tehtävä, kunnes kokeilin kotimaista vuohen gran reserve -juustoa. Se sopii täydellisesti korvaamaan parmesanin, ja se on jopa edullisempaa mitä aito parmesan tai grana padano.
Mozzarellan taas korvaa saman palkitun suomalaisen tuottajan vapaan lehmän Mozzarella.
Molemmat juustoista ovat  laktoosittomia.

Ainekset (6 hengelle) Valmistusaika 1h 30min
Ohje on muokattu Nonnan lasagne -ohjeesta.

n. 12 lasagnelevyä

Jauhelihakastike:
Kotimaista naudan (tai lampaan) luomujauhelihaa 400 g
(oliivi)öljyä 3-4 rkl
sipulia 1 kpl
porkkanaa 1 kpl
2  tölkkiä tomaattimurskaa (800 g)
vettä 3 dl
kasvis- tai lihaliemikuutio
valkosipulia 1 kynsi
sokeria 2 tl
muskottipähkinää 1 tl
karkea suolaa 2 tl
mustapippuria 1 tl
tuoretta basilikaa 1 ruukku
vuohen GR-juustoa 50 g
vapaan lehmän Mozzarella-juustoa 300 g

1. Silppua sipulit. Kuori porkkana ja paloittele se neljään osaan.
2. Ruskista jauheliha, sipulit ja porkkana oliiviöljyssä.
3. Lisää tomaattimurskat, vesi ja liemikuutio ja mausta vastajauhetulla mustapippurilla, muskottipähkinällä, basilikalla ja sokerilla.
4. Anna kastikkeen hautua miedolla lämmöllä kannen alla 45-60 minuuttia.
5. Nouki porkkananpalat kastikkeesta pois ja mausta maun mukaan suolalla.

Valkokastike:
voi 50 g
vehnäjauho 3 rkl
maito (kasvimaidot sopivat kaikki oikein hyvin) 5 dl
muskottipähkinä 1 tl
karkea suola 1½ tl
mustapippuri rouhittu 1 tl
vuohen GR-juusto 3 rkl

1. Sulata voi kattilassa ja sekoita jauhot joukkoon tasaiseksi seokseksi.
2. Lisää maito koko ajan sekoittaen ja kuumenna hämmentäen, kunnes seos sakenee.
3. Mausta suolalla, mustapippurilla, muskottipähkinällä ja juustolla.

VINKKI!
Lasagnelevyt! Jos vuokasi ei ole täydellisesti mitoitettu ja särmä niille lasagnelevyille, menee sulla melko varmasti hermo aika nopeasti siihen asetteluun. Tästä ja muutamasta muustakin syystä lasagnelevyt kannattaa esikeittää ennen latomista.
Ota suuri kattila ja keitä siellä vettä. Lisää reilusti suolaa, ja laita muutama lasagnelevyä kiehumaan noin minuutiksi. Nouki ylös reikäkauhalla ja laita yksitellen liinan päälle kuivumaan. Levyjen ei tarvitse olla kypsiä, vaan sopivan joustavia, etteivät reunat halkeile  niitä vuokaan mallatessa.
Voit laittaa siksi aikaa aina uudet levyt kiehumaan, kun täytät edellistä kierrosta.
Levyt imevät näin enemmän makua itseensä, asettelu on helppoa ja lopputulos on kaunis. Voit myös lyhentää uunissa oloaikaa huomattavasti.

Lasagne:

1. Voitele lasagnevuoka voilla ja laita pohjalle vähän jauhelihakastiketta.
2. Lado päälle kerros lasagnelevyjä ja lisää levyjen päälle jauheliha- ja valkokastiketta nokareina, vähän mozzarellaa ja vuohen gr -juustoa.
3. Lado toinen kerros lasagnelevyjä ja lisää päälle saman verran kastikkeita ja juustoja.
4. Lado kolmas kerros lasagnelevyjä ja lisää loput kastikkeesta ja hieman runsaammin juustoja kuin aiemmin.
5. Paista 200 asteessa uunin keskiosassa noin 30 minuuttia. (45 jos et esikeittänyt levyjä)
 Ota valmis lasagne uunista ja anna sen vetäytyä hetki ennen tarjoamista.

Lasagne on parasta uunituoreena, mutta tämä lasagne maistuu myös seuraavana päivänä lämmitettynä taivaalliselta!

Tiesitkö, että Lasagne on syntynyt Pohjois-Italiassa Emilia-Romagnan maakunnassa luultavasti 1400-luvulla. Sana lasagna on ilmeisesti johdettu kreikkalaisten yöastiaa eli pottaa merkitsevästä sanasta, joka on siirtynyt latinaan muodossa lasanum ja tarkoitti antiikin Roomassa keittoastiaa.

Herkullisia lasagnehetkiä,
Ida