Miten saada ennakkoluuloiset ipanat syömään enemmän kasviksia?

Useasti sitä törmää kyselyihin ja keskusteluihin aiheesta, että miten sitä saada lapset syömään enemmän satokauden kasviksia? Tai no ihan vaan vaikka kasviksia? Edes tomaattia?

Tekis mieli sanoa että no hei helposti. Sen kun syötät, et anna vaihtoehtoja.  Kyllä se lapsi syö kun  sillä on nälkä? 

Välillä me leikitään ravintolaa, jossa pojilla on ihan oma pöytä.

No tavallaan joo, mutta mä  tykkään tehdä siitä ruokailusta kaikkia miellyttävän kokemuksen, sellaisen koko perheen herkkuhetken, enkä väkinäistä tankkauspistettä.
Meidän pojat ovat aina olleet hieman ennakkoluuloisia ruuan suhteen, mutta maistavat kyllä pienen tarinoinnin jälkeen (lähes)kaikkea. Ultimaattinen lemppari koko neljävuotiaan äitiysurani aikana on spaghetti erilaisilla kastikkeilla.  Mutta se spagu on se juttu. Kastikkeella oikeestaan oo niin väliä..
Välillä koitetaan toki myös riisiä ja perunaa, mutta ei ne samalla tavalla meillä uppoa miten pastat.

Paras punainen ellei mansikkaa lasketa.

Esimerkiksi vegelasagne uppoaa dinosauruslasagnena ihan  satavarmasti, ja dippaamalla menee helposti kurkku jos toinenkin leffaa katsoessa. Hernefalafelit myydään meidän perheessä myöskin lohikäärmepihveinä. Suosittelen testaamaan, linkeistä pääset mun omiin resepteihin throw backinä. 

Mutta miten kadottaa nälkäisiin (ennakkoluuloisiin) suihin vaikka varsiselleri tai munakoiso?

Blenderiin! Ihan kaiken voi laittaa blenderiin, ja tehdä siitä maukasta pastakastiketta.

Esikoisen lemppariin tulee porkkanaa, kookosmaitoa, valkosipulia, chiliä ja appelsiinia.

Kuopuksen versioon taas laitetaan kauramaitoa, paprikaa, tomaattia ja valkosipulia.

Blendattu sose kiehautetaan pannulla, ja joukkoon lisätään spaghetti. Maustetaan vielä suolalla ja pippurilla, ja raastetaan pöydässä pintaan parmesania. Aika harvoin se kaipaa lisäksi lihaa, vaikka poikien isän mielestä kaikkeen voisi aina lisätä vähän pekonia. Tai oikeastaan mitä enemmän sitä parempi.

Tässä vähän listaa mitä kaikkea me sinne blenderiin ollaan heitetty. Kaikkia aina vähän sekaisin riippuen jääkaapin sisällöstä.

-tomaatti

-paprika

-porkkana

-munakoiso

-varsiselleri

-kesäkurpitsa

-herkkusienet

-lehtikaali

-mustakaali

-pinaatti

-valkosipuli

-chili

-kukka- ja parsakaali

-sitruuna

-appelsiini

-mandariini

-päärynä

-kookosmaito

-kauramaito

-mantelimaito

selleri, porkkana, appelsiini, chili, sipuli, valkosipuli ja kookosmaito.

Ihan mitä vaan kasviksia, hedelmiä unohtamatta. Kesällä me käytetään paljon yrttejä, mutta talvella ne yleensä jää aika vähälle meidän keittiössä.
Miksi? Kasviksia saa suht edullisesti, ne säilyvät hyvin ja niiden valmistaminen on todella nopeaa. Todellista pikaruokaa sanoisinko.

Pinaatti, valkosipuli, sipuli, vuohenjuusto, kauramaito.

Jos pelkkä vegepasta tuntuu tylsältä, on se heti ihan uus ruoka kun sä ruskistat siihen vähän broiskua tai vaikka katkarapuja päälle. Poikien mielestä paras kana on keitetyt ja sitten ruskistetut soijasuikaleet. Eikä muuten pilaannu heti kuivakaapissa ne suikaleet.  En väittänyt kanaksi, mutten mä sitä luuloa kyllä korjannutkaan..

Aamulla mä taas heitän smoothien joukkoon pakkasesta banaania, pinaattia ja mustikoita. Mustikoita ihan sen takia, että se peittää sen vihreän värin minkä pinaatti antaa. Huoneenlämmöstä vielä yks appelsiini ja jääkaapista kauramaitoa. Toimii!
Banaanit on pakkasessa sen vuoksi, että meillä ne ehtii useasti tummua, ja jäisenä niistä tulee ihanan kermanen koostumus.

Mites teidän perheessä, uppooko kasvikset ihan helposti, vai pitääkö kikkailla?

Ida

Ekohippimutsi -wannabe:n Joululahjahitti!

Alle viikko jouluun! Tili hupenee ja aika vaan lentää. Tontut hyppii ja lapsiin ei todellakaan tehoa enää Joulupukilla kiristys. Kuullostaa tutulta. Tämän kaiken lisäksi meillä räjähti uunista lasi. Mitäpä veikkaatte saako sen korjattua näin jouluviikolla? Ei siinä, ei tässä mitään stressiä vielä ollutkaan. Kaiken saa valmiina ja sitä rataa?

Mutta, alle viikko jouluun, ja niiltä rakkailta ystäviltä, läheisiltä ja ehkä päiväkodin aikuisilta puuttuu vielä se muistaminen?  Mun mielestä ne rakkaudella  itsetehdyt lahjat vaan on parhaita, ja niitä mä ainakin arvostan eniten. (Ellei ulkomaan matkaa kera lastenvahdin lasketa.)

Me tehtiin luonnonmukaista Marseille-pyykinpesunestettä, ja pyykkietikkaa. Ihanan helppoa, ja todellakin kuluvaa. 

Mutta miksi? Oliiviöljysaippua on 100% luonnontuotetta, joten siitä pitää iho, vaatteet ja luonto. Erityisesti pienten vauvojen pyykki ihan huutaa sitä. Samoin allergikot.

Tässä linkki minun postaukseeni oliiviöljysaippuasta ohjeineen, ja vinkit mistä tunnistaa sen ihan oikeasti aidon Marseillen.

Miksi pyykkietikka? Itse en ole käyttänyt huuhteluainetta reiluun kymmeneen vuoteen. Huuhteluaine pitää pyykin sileänä ja pehmeänä, sillä se sulkee kankaan kuidut. Kun kankaan kuidut sulkeutuvat, tarkoittaa se sitä, ettei se kangas myöskään sen jälkeen peseydy kunnolla. Tämän vuoksi mm. teknisiä vaatteita ei suositella pestävän huuhteluaineen kera. Siinä häviää se hengittävyys.

Etikka taas pehmittää pyykin ja kirkastaa värejä. Se pitää samalla huolta myös pyykinpesukoneesta poistamalla kalkkeumia.

Etikka itsessään tuoksuu melko voimakkaalle, ja se pelästyttää herkästi ensikertalaiset. Tämän vuoksi etikkaan lisätään tippoja eteeristä öljyä, joka peittää etikan pistävän hajun. Itse pyykkiin jää todella mieto tuoksu, ei lainkaan häiritsevä. Tippoja lisäämällä toki tuoksua saa enemmän.

Pyykkietikkaa myydään myös valmiina, mutta niiden litrahinta järkytti mun mieltä senverran, että tyydyn mielelläni näihin kotitekoisiin.

Itse laitan pyykkietikkaan 5dl väkiviinaetikkaa ja 20 tippaa eteeristä öljyä. 

Mulla on käytössä  Ruohonjuuresta ostetut piparminttu, appelsiini ja teepuu.

Pullojen kylkeen laitan ohjeen. 

Käytä näitä kuin tavallisia pesuaineita. Sameampi on pesuun, ja kirkas huuhteluun. Ravistele kunnolla ennen jokaista käyttöä.  Lorauta noin 0.5dl molempia koneelliseen.

Älä käytä villan kanssa, sillä saippua ja villa eivät sovi yhteen.

 

Pyykkäreille vielä vinkiksi, että pesemällä konetta välillä maximi lämmöllä tyhjänä etikan kera, saat poistettua reilusti kalkkeumia, ja kone saa lisää käyttöikää.

*Pullot ovat Ikeasta, etiketit ja narut Flying Tigeristä.

Ida

Helppo, huoleton ja herkullinen vinkki isänpäivään.

Isänpäivä on juhlapäivä, jota vietetään kaikkien ihanien isien kunniaksi ja muistoksi. Suomessa ja  muissa Pohjoismaissa (Tanskaa lukuunottamatta) päivää vietetään marraskuun toisena sunnuntaina, tasan puoli vuotta  äitienpäivän jälkeen. Helppo muistisääntö, sanoisinko.   

Muualla maailmassa ajankohta vaihtelee.

Isänpäivä on ollut Suomessa vakiintunut liputuspäivä vuodesta 1987. Eli tänävuonna isänpäivää on liputettu jo kolmekymmentä vuotta!

Isänpäivän idea kehittyi Yhdysvalloissa pian äitienpäivän vanavedessä. 1940-luvun lopulla pohjoismaiset kauppiaat ehdottivat päivän viettämistä marraskuun toisena sunnuntaina, jolloin kaupoissa on vielä hiljaista ennen joulusesonkia.

Meillä isänpäivän  perinteisiin kuuluu aamiainen, ja lasten tekemät kortit. Jotain pieniä lahjoja ollaan annettu myös, mutta yleensä meidän perhe panostaa eniten siihen ruokapuoleen. Pidetään hauskaa koko perheen kesken, ja arvostetaan sitä isiä ja kerrotaan kuinka paljon me siitä tykätään.

Tänä vuonna suunnitelmissa on vaihtaa hieno illallinen runsaaseen brunssiin. Me ollaan kutsuttu yleensä koko perhe meille syömään hyvin, mutta nyt ajattelin, että tehdäänkin herkullinen sunnuntaibrunssi mimosineen. Nam. Me rakastetaan kampasimpukoita ja chilejä, mutta pappa on enemmän pihviä ja perunoita -tyyppiä,  joten brunssi on helppo ja varma.

Syödään sitten illalla niitä kampasimpukoita ja valkosipulileipää neljästään, mutta aloitetaan juhlapäivä turvallisella ja runsaalla herkkubrunssilla koko jengin voimin. Kotona.

Tokihan sitä voisi ottaa vielä iisimmin, ja varata paikat jostain huikeasta ravintolasta, mutta me venytetään näin joulun alla vielä penniä, ja toteutetaan päivä meidän kotona.

Brunssin luonteeseen kuuluu vapaamuotoisuus ja mutkattomuus, joten ruokapöydän ympärillä liikkuminen, vapaa seurustelu ja paikkojen vaihtaminen kuuluvat asiaan. Toimii lapsiperheessä. Brunssi on yleensä noutopöytä, ja aikaa varataan reilusti. Ainakin kaksi tuntia. Yleisin aika brunssille on 11-15. Aamulla kahvit ja joku pieni nassuun, ja odottamaan kunnon brunssia, jolla sitten jaksaakin ihan illalliselle saakka.

Mitä meidän brunssilla on ainakin  oltava:

Mimosat aikuisille

-1osa appelsiinimehua ja 2 osaa kuivaa kuohuviiniä

lapsille tietty mehuversiot

-croissantteja

(Ne tölkkiversiot täytettynä juustolla on hyviä ja helppoja!)

-tuoretta leipää

(ellei itse nappaa laipasta, lidlin paistopisteen kautta.)

-kuumaa kahvia

-tuoremehuja

-munia

(muutamalla eri tavalla, et on kaikille jotakin.)

-pekonia

-hedelmiä

-kasviksia

-juustoja

-leikkeleitä

-nakkeja ja lihapullia

(mukamas lapsille) 

-jotain kalaa

(mätimoussea ja saaristolaisleipää!)

-herkkuja

(suklaata, nannaa, kakkua, lettuja, ihan mitä vaan!)

Ja fiiliksen mukaan ihan mitä vaan! Brunssihan on aamiaisen ja lounaan sekoitus, joten mielikuvituksella ei ole rajaa! 

Nappaa tästä helppo ja huoleton isänpäivä yllätys, vai onko teillä jo omat kaavat käytössä isänpäivän viettoon? Mitkä?

Maailman paras isi ansaitsee vain parasta.

Ida