15. syyskuuta 2017

Olisiko meistä kasvisruokailijoiksi? Edes maidottomiksi?

Mä olen taas alkanut enemmän lukemaan artikkeleita, ja katsomaan dokumentteja ainaisen hömpän sijaan. Kyllä niistä vaan saa aika paljon enemmän irti kuin tuntemattomien snäpeistä, insta stooreista tai salkkareista. Aika paljonkin enemmän.

Muurla.


Yksi pinnalla olevista aiheista sai mut nyt todellakin  koukkuunsa. Ruoka. Eläintuotteet.  Maito.
Nuohan ovat ihan peruskamaa?  Mutta entä ellei ne olekaan?

Tiesitkö sinä, että ihmiskropan normaalitila on olla laktoosi-intolerantikko? Tiesitkö sinä, että se meidän kutsuttu normitila, jossa kroppa kestää maitoa  on alunperin se poikkeustila?
Mieti vaikkapa  muita eläimiä. Ekana tulee mieleen se söpö pieni siili, josta aina muistutellaan ettei niille saa antaa sitä lehmänmaitoa, sillä niiden kroppa ei kestä muuta kuin emonsa maitoa. Se on ihan normaalia. 
Ihmiskroppa ei tarvitse mitään muuta kuin oman äitinsä maitoa ensimmäisinä elinvuosinaan. Aivan kuin muutkin nisäkkäät. Ei lehmän, ei apinan eikä kirahvin maitoa. Ihan oikeasti, ei tarvitse. 

Liha ja proteiinit. "Ihminen nyt vaan tarvitsee protskuja, sillä ihminen on lihansyöjä."
Mitäs sanot, jos minä sanon, että ihminen on hedelmiensyöjä, eikä missään nimessä seka- tai lihansyöjä, ainakaan enää.
Seka- ja lihansyöjien hampaat ovat terävät. Ihmisten kulmahampaatkin ovat melko pyöreät? Seka- ja lihansyöjien leuat eivät liiku sivusuuntaisesti, vaan vain ylös ja alas. Ihmisten leuat liikkuvat myös sivusuuntaisesti, ihan samallalailla kuin apinoiden, lehmien, elefanttien ja vaikka sarvikuonojen. Ne eivät ole raatelua varten millään yllämainituilla lajeilla. 
Mitkä ovat maailman vahvimpia eläimiä? Muun muassa norsut ja sarvikuonot. Eläimet, jotka kasvavat isoiksi ja vahvoiksi pelkästään kasviksilla.
Tiesitkö, että suuri osa ihmisistä saa kyllä tarpeeksi proteiineja, jopa reilustikin, mutta yhä useammalle jää kuidut vajaaksi.



Katsoin mielenkiintoisen dokumentin nimeltä What the health, ja toivon todella että jokainen ihminen katsoisi sen saman dokkarin, ja miettisi omaa terveyttään sen jälkeen uudelta kantilta. 
On tutkittu, että rintasyövän sairastanut henkilö sairastuu samaan syöpään 49% varmemmin, jos hän käyttää maitotuotteita, ja näin ylläpitää kropassaan tietynlaista tulehdusta. Tästä ei puhuta, sillä sponsorit ovat maitotuotteiden tuottajia.
On myös tutkittu, että 2. tyypin diabetekseen sairastuu helpoiten prosessoitua ruokaa ja lihaa syövät ihmiset. Ei suinkaan sokeria syövät. Miksei tästä puhuta? Koska sponsorit.
Dokumenttia on kritisoitu aktivistien propagandatarinaksi, mutta mä koen itse, että se kannattaa ainakin katsoa ennen kuin sen tuomitsee, ja ajatella sitten ihan itse, että onko siinä perää vai ei.

Lehmä saa proteiinit syömällä pelkästään kasviksia. Miksi ihmisen pitäisi syödä kuollutta lihaskudosta saadakseen sen proteiinin, kun paljon helpommin voisi syödä suoraan niitä kasviksiakin? 

No koska se maistuu niin pirun hyvältä.  Maistuuhan se. Kunnon medium -kypsyinen file. Kaverina ehkä kermaperunoita ja vähän aurajuustoa. Niin hyvää, mutta kroppa tekee kuolemaa sisältäpäin. 
Se tekee ihan hulluna duunia sulattaakseen sen lihan, joka on ihan uskomattoman hidasta puuhaa, ja se ehtii ruveta mätänemään siellä sun vatsahapoissa. Ihmiskropan vatsahapot ovat niin mietoja, että sen sulattaminen kestää. Kauan. Petoeläinten vatsahapot taas ovat paljon emäksisempiä, joten prosessi on tällöin kropalle huomattavasti helpompaa. Jos olet joskus miettinyt miksi sun vatsa tulee kipeäksi kun olet syönyt puolen kilon grillipihvin, tässä syy. Vatsahapot ei vaan ehdi tehdä sitä työtä, vaikka ne yrittää ihan täysillä, ja se kudos ehtii omalla tavallaan mädäntyä sun sisälle. Houkuttavaa eikö?

Nä faktat pisti mut miettimään mun ruokailutottumuksia ihan uudelta kantilta. Me syödään todella paljon lihaa. Punaista, valkoista ja kalaakin. Ykskään niistä ei oo toistaan parempia vaihtoehtoja. Mua jopa hävettää se, että mä syötän mun lapsille ylpeänä luomulihaa, samalla kun mä tiedän ettei se oikeasti edes sovi sille pienelle kropalle. Olkoon se kuinka luomua tahansa.



Mä yritän kerätä itselleni itsekuria, ja kokeilla kasvispainoitteista elämää edes muutaman viikon. Kotona ja töissä.  En kehtaa heti soittaa päiväkotiin, että nyt tää ituhippimutsi haluaakin kokeilla tätä. Ei. Kokeillaan eka riisua kotoa pois ne kaikki prosessoidut kamat, ja vaihtaa ne vasikoiden juomat kasvisversioihin. Jos tä ottaa tuulta alleen, ehkä sitten?
Ja kyllä, poikien isä vastasi, että kaikki käy jos sä teet safkat. Challenge accepted. 
(Meidän koko jengi syö ne perusvitamiinit purkista, enkä usko aloittavamme vegaanisella ainakaan heti. Ihan vaikka työpaikkaruokailujakin ajatellen.)

Minkälaisia ajatuksia tämä  herätti sinussa, jos jaksoit lukea loppuun saakka?  Kyseenalaista, rohkaise tai anna hyvä vinkki? Olisitko kenties valmis lähtemään messiin?

Ida


7. syyskuuta 2017

Oliiviöljysaippualla puhdasta pyykkiä?

Ituhippimutsi tulee taas! Mä kirjoitin viimeksi mun uusista lempparihiustuotteista, palashampoosta ja hiushuuhteesta. Samalla taisin luvata jakaa teille ohjeen ja käyttökokemukset oliiviöljysaippuaan. Pyykinpesuun.



Jälleen kerran, takaisin ei oo palaamista. Olen nyt pessyt meidän perheen pyykin toista kuukautta vain ja ainoastaan Marseillesaippuasta tehdyllä pyykinpesunesteellä. Aikaisemmin meillä oli käytössä pesupähkinät, mutta tämä on hyvää vaihtelua niille. Te, jotka tuon postauksen aikaan innostuitte pähkinöistä, kannattaa ehdottomasti lukea tämä loppuun.

Marseillesaippua kun on saippuaa, on sen käytön aikana hyvä muistaa, ettei sitä ole tutkittu pidemmän päälle mitä se tekee pyykinpesukoneelle. Sen takia suosittelen käyttämään pesupalloa ja pesemään koneessa 90 asteen ohjelmalla noin kymmenennen pesun jälkeen jotain. Tai käyttää tyhjänä, ellei tykkää niin kovissa asteissa tekstiilejään pestä. Itse pesen aina lakanat ja pyyhkeet yhdeksässäkympissä, joten meillä ei pitäisi olla koneeseen kertynyttä pesuainejäämää.

Pesunestettä laitetaan samanverran mitä teollisia pesuainetiivisteitä. Se on hajuton, mutta sitä pystyy hajustamaan eteerisillä öljyillä jos haluaa. Itse en voi sietää hajustettuja pesuaineita, enkä edes ymmärrä niiden pointtia. Mulla särkee pää jo kirppisloosilla jos ne on pesty jollain tuoksullisella. Mutta mä kyllä pidän hajuvesistä. Tiesitkö, että ne parhaimmatkin hajuvedet tuoksuvat kuralta kun siihen sekoittuu teollinen "kesäkukkientuoksu."
Villaa, silkkiä tai teknisiävaatteita en saippualla pesisi, mutta kaikki muu menee vallan loistavasti.
Huuhteluainetta ei tarvita, mutta jos sitä haluaa käyttää, suosittelen väkiviinaetikkaa, sillä huuhteluaine nyt vaan pilaa minkä tahansa vaatteen ajan myötä. Tästä ei sen enempää, sillä tuo on minun faktapohjainen mielipiteeni, mutta jokainen tekee tyylillään, eikä se oo mun pyykistä pois.
Itse pesen pyykin 40-60 asteessa, useimmiten kuudessäkympissä. 
Itse panostan lasten- (ja omien) vaatteiden laatuun, ja lähes kaikki ovat pikkuhiljaa luomupuuvillaa. Koen, että jos olen valmis laittamaan  rahaa kiinni vaatteisiin, tulee niistä myös pitää hyvää huolta.

Tarvitset:
Yhden palan aitoa* Marseillesaippuaa
Kaksi korkillista litran lasipulloa
Kaksi litraa kiehuvaa vettä
Raastimen

Raasta palasaippua raastimella muruksi, ja jaa se lasipulloihin. Kaada päälle kiehuva vesi, kumpaankin 8-9dl, että sulle jää sekoitusvaraa.
Anna liueta. Seos on käyttövalmis! Muista sekoittaa ennen käyttöä. Itse käytin vaaleanvihreää saippuaa. Se ei ole värjännyt valkoista pyykkiä, mutta mieleni tekee kokeilla  sitä valkoista kuutiota. Sitä ei vaan myydä meidän lähi ruohonjuuressa. 



*Mistä tunnistat aidon Marseillen?
- Marseille-saippua on tehty Marseillessa, Ranskassa.
- Saippua on valmistettu kasviöljyistä.
- Siinä on ”Savon de Marseille” -saippuan valmistajien yhdistyksen (AFSM) leima.
- Kuutiomuodossa leima on kuudella sivulla. Leima ilmoittaa saippuan öljypitoisuuden
 (d´huile 72%), painon, valmistuksessa käytetyn öljytyypin ja joskus myös valmistajan nimen.
- Aidolla Marseille-saippualla on ainakin kahden eri valmistajien liiton leima.

Miksi kannattaa valita aivan aito Marseille-saippua?
- alkuperäinen Marseille-saippua on hypoallergeeninen
- se ei sisällä väriaineita eikä hajusteita
- se on biohajoava 28:ssa vuorokaudessa
- se on ihotautilääkärien suosittelema mm. akneen, ihottumiin, psoriasikseen
- se on riittoisa ja taloudellinen
- se ei sisällä petrokemian aineita tai parabeeneja
- sitä ei ole testattu eläinkokein 





Meidän pyykki on ollut raikasta ja pehmeää ja kaikki tahrat ovat lähteneet ilman erillistä tahranpoistoa. Meillä on kaikilla herkkä iho, joten tämä on senkin takia oiva valinta meidän perheelle. 
Jos nyt saisin  vauvan, olisi tämä pyykinpesuainevaihtoehto ainoa mitä edes harkitsisin pienen  vauvan herkkää ihoa ajatellen. 
Samaa nestettä voit käyttää myös koko perheen käsienpesuun.
Edullista ja ekologista, mikä sen parempaa?

Onko sulla kokemuksia Marseille-pyykinpesuaineesta?

Ida