Ekohippimutsi -wannabe:n Joululahjahitti!

Alle viikko jouluun! Tili hupenee ja aika vaan lentää. Tontut hyppii ja lapsiin ei todellakaan tehoa enää Joulupukilla kiristys. Kuullostaa tutulta. Tämän kaiken lisäksi meillä räjähti uunista lasi. Mitäpä veikkaatte saako sen korjattua näin jouluviikolla? Ei siinä, ei tässä mitään stressiä vielä ollutkaan. Kaiken saa valmiina ja sitä rataa?

Mutta, alle viikko jouluun, ja niiltä rakkailta ystäviltä, läheisiltä ja ehkä päiväkodin aikuisilta puuttuu vielä se muistaminen?  Mun mielestä ne rakkaudella  itsetehdyt lahjat vaan on parhaita, ja niitä mä ainakin arvostan eniten. (Ellei ulkomaan matkaa kera lastenvahdin lasketa.)

Me tehtiin luonnonmukaista Marseille-pyykinpesunestettä, ja pyykkietikkaa. Ihanan helppoa, ja todellakin kuluvaa. 

Mutta miksi? Oliiviöljysaippua on 100% luonnontuotetta, joten siitä pitää iho, vaatteet ja luonto. Erityisesti pienten vauvojen pyykki ihan huutaa sitä. Samoin allergikot.

Tässä linkki minun postaukseeni oliiviöljysaippuasta ohjeineen, ja vinkit mistä tunnistaa sen ihan oikeasti aidon Marseillen.

Miksi pyykkietikka? Itse en ole käyttänyt huuhteluainetta reiluun kymmeneen vuoteen. Huuhteluaine pitää pyykin sileänä ja pehmeänä, sillä se sulkee kankaan kuidut. Kun kankaan kuidut sulkeutuvat, tarkoittaa se sitä, ettei se kangas myöskään sen jälkeen peseydy kunnolla. Tämän vuoksi mm. teknisiä vaatteita ei suositella pestävän huuhteluaineen kera. Siinä häviää se hengittävyys.

Etikka taas pehmittää pyykin ja kirkastaa värejä. Se pitää samalla huolta myös pyykinpesukoneesta poistamalla kalkkeumia.

Etikka itsessään tuoksuu melko voimakkaalle, ja se pelästyttää herkästi ensikertalaiset. Tämän vuoksi etikkaan lisätään tippoja eteeristä öljyä, joka peittää etikan pistävän hajun. Itse pyykkiin jää todella mieto tuoksu, ei lainkaan häiritsevä. Tippoja lisäämällä toki tuoksua saa enemmän.

Pyykkietikkaa myydään myös valmiina, mutta niiden litrahinta järkytti mun mieltä senverran, että tyydyn mielelläni näihin kotitekoisiin.

Itse laitan pyykkietikkaan 5dl väkiviinaetikkaa ja 20 tippaa eteeristä öljyä. 

Mulla on käytössä  Ruohonjuuresta ostetut piparminttu, appelsiini ja teepuu.

Pullojen kylkeen laitan ohjeen. 

Käytä näitä kuin tavallisia pesuaineita. Sameampi on pesuun, ja kirkas huuhteluun. Ravistele kunnolla ennen jokaista käyttöä.  Lorauta noin 0.5dl molempia koneelliseen.

Älä käytä villan kanssa, sillä saippua ja villa eivät sovi yhteen.

 

Pyykkäreille vielä vinkiksi, että pesemällä konetta välillä maximi lämmöllä tyhjänä etikan kera, saat poistettua reilusti kalkkeumia, ja kone saa lisää käyttöikää.

*Pullot ovat Ikeasta, etiketit ja narut Flying Tigeristä.

Ida

Helppo, huoleton ja herkullinen vinkki isänpäivään.

Isänpäivä on juhlapäivä, jota vietetään kaikkien ihanien isien kunniaksi ja muistoksi. Suomessa ja  muissa Pohjoismaissa (Tanskaa lukuunottamatta) päivää vietetään marraskuun toisena sunnuntaina, tasan puoli vuotta  äitienpäivän jälkeen. Helppo muistisääntö, sanoisinko.   

Muualla maailmassa ajankohta vaihtelee.

Isänpäivä on ollut Suomessa vakiintunut liputuspäivä vuodesta 1987. Eli tänävuonna isänpäivää on liputettu jo kolmekymmentä vuotta!

Isänpäivän idea kehittyi Yhdysvalloissa pian äitienpäivän vanavedessä. 1940-luvun lopulla pohjoismaiset kauppiaat ehdottivat päivän viettämistä marraskuun toisena sunnuntaina, jolloin kaupoissa on vielä hiljaista ennen joulusesonkia.

Meillä isänpäivän  perinteisiin kuuluu aamiainen, ja lasten tekemät kortit. Jotain pieniä lahjoja ollaan annettu myös, mutta yleensä meidän perhe panostaa eniten siihen ruokapuoleen. Pidetään hauskaa koko perheen kesken, ja arvostetaan sitä isiä ja kerrotaan kuinka paljon me siitä tykätään.

Tänä vuonna suunnitelmissa on vaihtaa hieno illallinen runsaaseen brunssiin. Me ollaan kutsuttu yleensä koko perhe meille syömään hyvin, mutta nyt ajattelin, että tehdäänkin herkullinen sunnuntaibrunssi mimosineen. Nam. Me rakastetaan kampasimpukoita ja chilejä, mutta pappa on enemmän pihviä ja perunoita -tyyppiä,  joten brunssi on helppo ja varma.

Syödään sitten illalla niitä kampasimpukoita ja valkosipulileipää neljästään, mutta aloitetaan juhlapäivä turvallisella ja runsaalla herkkubrunssilla koko jengin voimin. Kotona.

Tokihan sitä voisi ottaa vielä iisimmin, ja varata paikat jostain huikeasta ravintolasta, mutta me venytetään näin joulun alla vielä penniä, ja toteutetaan päivä meidän kotona.

Brunssin luonteeseen kuuluu vapaamuotoisuus ja mutkattomuus, joten ruokapöydän ympärillä liikkuminen, vapaa seurustelu ja paikkojen vaihtaminen kuuluvat asiaan. Toimii lapsiperheessä. Brunssi on yleensä noutopöytä, ja aikaa varataan reilusti. Ainakin kaksi tuntia. Yleisin aika brunssille on 11-15. Aamulla kahvit ja joku pieni nassuun, ja odottamaan kunnon brunssia, jolla sitten jaksaakin ihan illalliselle saakka.

Mitä meidän brunssilla on ainakin  oltava:

Mimosat aikuisille

-1osa appelsiinimehua ja 2 osaa kuivaa kuohuviiniä

lapsille tietty mehuversiot

-croissantteja

(Ne tölkkiversiot täytettynä juustolla on hyviä ja helppoja!)

-tuoretta leipää

(ellei itse nappaa laipasta, lidlin paistopisteen kautta.)

-kuumaa kahvia

-tuoremehuja

-munia

(muutamalla eri tavalla, et on kaikille jotakin.)

-pekonia

-hedelmiä

-kasviksia

-juustoja

-leikkeleitä

-nakkeja ja lihapullia

(mukamas lapsille) 

-jotain kalaa

(mätimoussea ja saaristolaisleipää!)

-herkkuja

(suklaata, nannaa, kakkua, lettuja, ihan mitä vaan!)

Ja fiiliksen mukaan ihan mitä vaan! Brunssihan on aamiaisen ja lounaan sekoitus, joten mielikuvituksella ei ole rajaa! 

Nappaa tästä helppo ja huoleton isänpäivä yllätys, vai onko teillä jo omat kaavat käytössä isänpäivän viettoon? Mitkä?

Maailman paras isi ansaitsee vain parasta.

Ida

Superhelppo vegaaninen kookos-mandariinipasta koko perheelle.

Mä olen tälläinen blenderimuija. Monta muutakin muijaa olen, mutta keittiössä olen ehdottomasti se blenderimuija.

Me downshiftataan tällä kertaa meidän ruokakuluissa  ja tyhjennetään kaappeja ja pakastimia ihan urakalla.  Yksi vegepasta nousi viime viikolla ylitse muiden. 

Nimittäin vegaaninen kookos-mandariinipasta. 

Sää tarttet:

Kastike

1 yksikyntinen valkosipuli

1 purkki kookosmaitoa

3 mandariinia (satsumaa tms)

1 mieto (vihreä) chili (tai  2tl purkista)

suolaa

pippuria

Kaikki blenderiin ja pari kertaa ympäri.

Puoli pussia soijasuikaleita

1 parsakaali

1paprika

1 sipuli

1/2 munakoiso 

1 fajitas/taco mausteseospussi

Kiehauta vettä kattilassa, ja lisää  suolaa. Keitä soijasuikaleita 5 minuuttia, ja valuta hyvin. Keitä samalla spaghettia.

Mausta soijasuikaleet mausteseoksella ja anna odottaa sivussa.  Lisää pannulle öljyä ja vuorotellen kaikki kasvikset. Kasvikset voi olla ihan just niitä mitä sulla on. Meillä nyt vaan sattui olemaan noita ylläolevia.

Ruskista kasviksia hetki, ja lisää kastike blenderistä. Kiehauta, lisää spagut ja valmista! Osui ja uppos ainakin meidän pienille pojille. Ja isommallekin.

Isomman kommentti soijasuikaleista hieman nauratti. "Onpas hyvää tuo kana." Aivan. En muuten korjannut, vaan ajattelin että enskerralla tortilloistakin saattaa löytyä soijasuikaleita.

Ottivat lisääkin, ja kehuivat. 

Ida

Diabeetikon kakku kookossokerista. (sis. alekoodin!)

Yhteistyöpostaus. Kakun kookossokerit saatu Best Bitesilta.

Mulla oli tuossa taannoin ilo ja kunnia tehdä kakku ystäväni siskolle, joka odottaa esikoistaan.

Niin ihanaa ja jännittävää aikaa. Muistan todellakin sen tunteen kuin eilisen.

Tällä tulevalla äidillä on diabetes, joten kakkua toivottiin mahdollisimman vähällä sokerilla. 

Ja mikä tuuri. Juuri, kun syyskuun Best Bites -boxista oli kuoriutunut täydellinen leipurisetti nimeltänsä "Kädet taikinaan."

Boxin parasta antia tälläkertaa mun mielestä oli ehdottomasti  kookossokeri ja raakakaakao joka oli makeutettu kookossokerilla. 

Tiesitkö sinä, että kookossokerin glykeeminen indeksi on huomattavasti matalampi mitä tavallisen sokerin? Kookossokerin arvo on 35. Hunajan 61. Näitä verrataan glukoosiin, eli rypälesokeriin jonka glykeeminen indeksi on 100. aika vissi ero? Tämän takia diabeetikko tykkää tästä enemmän kuin tavallisesta. Olkoon se sitten raskausajan tai ihan perus. Siis se diabetes. Itse en tiedä diabeteksesta kuin ne perus faktat, joten jätän aiheen tähän.

Mitä tarkoittaa glykeeminen indeksi?

Glykeeminen indeksi ilmaisee ravintoaineen imeytyvien hiilihydraattien vaikutusta verensokeriin. Ravintoaineen glykeemisestä indeksistä voi päätellä kuinka paljon kyseisessä ravintoaineessa olevat imeytyvät hiilihydraatit nostavat ihmisen verensokeria verrattuna vastaavaan määrään glukoosia. 

Kookossokeri ei maistu lainkaan kookokselta. Se valmistetaan kookospalmunkukinnoista. Niistä valutetaan nektaria, joka keitetään sokeriksi. Se maistuu vähän kinuskiselta, omaan makuuni hieman palaneelta lakritsilta. Väri on kauniin kullanruskea, ja koostumus hieman tahmea.

Kookosokeri käyttäytyi lähes samalla tavalla mitä tavallinen. Vaahtoutuminen otti vain hieman enemmän aikaa, eikä pohja kohonnut ihan yhtä mahtavasti mitä tavallisella sokerilla leivottaessa. Maku taas omaan mieleeni oli jopa parempi mitä peruspohjat. Sellainen melkein palanut maku, vaikka pohjat olivat ihanan kosteita ja just sopivan kypsiä. Sellainen sokeriton kinuskifiilis, jos tiedätte mitä haen takaa?

Täytteeksi keitin vadelmia ja kookossokeria. Pyöräytin blenderissä ja siivilöin siemenet pois. Hapan vadelmamelba toimi samalla kakun kostuttajana.

Raaka-kaakaomousse valikoitui täytteeksi, Kiitos best Bitesin. Kermaa, tuorejuustoa, vaniljaa, kookossokeria ja raaka-kaakaota (joka oli makeutettu sillä koookossokerilla.) Thats it. Massa ei edes vaatinut liivatetta, sen verran tämäkkää tavaraa oli tuo kaakao.

Kakku kuorrutettiin voikreemillä, ja valutukset ovat valkosuklaata.. Mutta kuorrutus on se helpoin syömättä jätettävä? Koristeina aitoja kukkia. Kukat on varresta kelmutettu,  ja ujutettu pilleihin. Joten ne ovat täysin turvallisia koristeita. Vaikka ovatkin syötäväksi kelpaamattomia. Joku joskus koulussa sanoi, että lautasella ei saa olla mitään mitä ei voi syödä.. Saako kakussa?

Sokerit saatu Best Bitesilta.

Koodilla MUTSIJAMURUPULLAT10 SAAT -10%  alennuksen BestBites:in verkkokaupassa.

Ida

Olisiko meistä kasvisruokailijoiksi? Edes maidottomiksi?

Mä olen taas alkanut enemmän lukemaan artikkeleita, ja katsomaan dokumentteja ainaisen hömpän sijaan. Kyllä niistä vaan saa aika paljon enemmän irti kuin tuntemattomien snäpeistä, insta stooreista tai salkkareista. Aika paljonkin enemmän.

Muurla.

Yksi pinnalla olevista aiheista sai mut nyt todellakin  koukkuunsa. Ruoka. Eläintuotteet.  Maito.

Nuohan ovat ihan peruskamaa?  Mutta entä ellei ne olekaan?

Tiesitkö sinä, että ihmiskropan normaalitila on olla laktoosi-intolerantikko? Tiesitkö sinä, että se meidän kutsuttu normitila, jossa kroppa kestää maitoa  on alunperin se poikkeustila?

Mieti vaikkapa  muita eläimiä. Ekana tulee mieleen se söpö pieni siili, josta aina muistutellaan ettei niille saa antaa sitä lehmänmaitoa, sillä niiden kroppa ei kestä muuta kuin emonsa maitoa. Se on ihan normaalia. 

Ihmiskroppa ei tarvitse mitään muuta kuin oman äitinsä maitoa ensimmäisinä elinvuosinaan. Aivan kuin muutkin nisäkkäät. Ei lehmän, ei apinan eikä kirahvin maitoa. Ihan oikeasti, ei tarvitse. 

Liha ja proteiinit. "Ihminen nyt vaan tarvitsee protskuja, sillä ihminen on lihansyöjä."

Mitäs sanot, jos minä sanon, että ihminen on hedelmiensyöjä, eikä missään nimessä seka- tai lihansyöjä, ainakaan enää.

Seka- ja lihansyöjien hampaat ovat terävät. Ihmisten kulmahampaatkin ovat melko pyöreät? Seka- ja lihansyöjien leuat eivät liiku sivusuuntaisesti, vaan vain ylös ja alas. Ihmisten leuat liikkuvat myös sivusuuntaisesti, ihan samallalailla kuin apinoiden, lehmien, elefanttien ja vaikka sarvikuonojen. Ne eivät ole raatelua varten millään yllämainituilla lajeilla. 

Mitkä ovat maailman vahvimpia eläimiä? Muun muassa norsut ja sarvikuonot. Eläimet, jotka kasvavat isoiksi ja vahvoiksi pelkästään kasviksilla.
Tiesitkö, että suuri osa ihmisistä saa kyllä tarpeeksi proteiineja, jopa reilustikin, mutta yhä useammalle jää kuidut vajaaksi.

Katsoin mielenkiintoisen dokumentin nimeltä What the health, ja toivon todella että jokainen ihminen katsoisi sen saman dokkarin, ja miettisi omaa terveyttään sen jälkeen uudelta kantilta. 

On tutkittu, että rintasyövän sairastanut henkilö sairastuu samaan syöpään 49% varmemmin, jos hän käyttää maitotuotteita, ja näin ylläpitää kropassaan tietynlaista tulehdusta. Tästä ei puhuta, sillä sponsorit ovat maitotuotteiden tuottajia.

On myös tutkittu, että 2. tyypin diabetekseen sairastuu helpoiten prosessoitua ruokaa ja lihaa syövät ihmiset. Ei suinkaan sokeria syövät. Miksei tästä puhuta? Koska sponsorit.

Dokumenttia on kritisoitu aktivistien propagandatarinaksi, mutta mä koen itse, että se kannattaa ainakin katsoa ennen kuin sen tuomitsee, ja ajatella sitten ihan itse, että onko siinä perää vai ei.

Lehmä saa proteiinit syömällä pelkästään kasviksia. Miksi ihmisen pitäisi syödä kuollutta lihaskudosta saadakseen sen proteiinin, kun paljon helpommin voisi syödä suoraan niitä kasviksiakin? 

No koska se maistuu niin pirun hyvältä.  Maistuuhan se. Kunnon medium -kypsyinen file. Kaverina ehkä kermaperunoita ja vähän aurajuustoa. Niin hyvää, mutta kroppa tekee kuolemaa sisältäpäin. 

Se tekee ihan hulluna duunia sulattaakseen sen lihan, joka on ihan uskomattoman hidasta puuhaa, ja se ehtii ruveta mätänemään siellä sun vatsahapoissa. Ihmiskropan vatsahapot ovat niin mietoja, että sen sulattaminen kestää. Kauan. Petoeläinten vatsahapot taas ovat paljon emäksisempiä, joten prosessi on tällöin kropalle huomattavasti helpompaa. Jos olet joskus miettinyt miksi sun vatsa tulee kipeäksi kun olet syönyt puolen kilon grillipihvin, tässä syy. Vatsahapot ei vaan ehdi tehdä sitä työtä, vaikka ne yrittää ihan täysillä, ja se kudos ehtii omalla tavallaan mädäntyä sun sisälle. Houkuttavaa eikö?

Nä faktat pisti mut miettimään mun ruokailutottumuksia ihan uudelta kantilta. Me syödään todella paljon lihaa. Punaista, valkoista ja kalaakin. Ykskään niistä ei oo toistaan parempia vaihtoehtoja. Mua jopa hävettää se, että mä syötän mun lapsille ylpeänä luomulihaa, samalla kun mä tiedän ettei se oikeasti edes sovi sille pienelle kropalle. Olkoon se kuinka luomua tahansa.

Mä yritän kerätä itselleni itsekuria, ja kokeilla kasvispainoitteista elämää edes muutaman viikon. Kotona ja töissä.  En kehtaa heti soittaa päiväkotiin, että nyt tää ituhippimutsi haluaakin kokeilla tätä. Ei. Kokeillaan eka riisua kotoa pois ne kaikki prosessoidut kamat, ja vaihtaa ne vasikoiden juomat kasvisversioihin. Jos tä ottaa tuulta alleen, ehkä sitten?

Ja kyllä, poikien isä vastasi, että kaikki käy jos sä teet safkat. Challenge accepted. 

(Meidän koko jengi syö ne perusvitamiinit purkista, enkä usko aloittavamme vegaanisella ainakaan heti. Ihan vaikka työpaikkaruokailujakin ajatellen.)

Minkälaisia ajatuksia tämä  herätti sinussa, jos jaksoit lukea loppuun saakka?  Kyseenalaista, rohkaise tai anna hyvä vinkki? Olisitko kenties valmis lähtemään messiin?

Ida

Oliiviöljysaippualla puhdasta pyykkiä?

Ituhippimutsi tulee taas! Mä kirjoitin viimeksi mun uusista lempparihiustuotteista, palashampoosta ja hiushuuhteesta. Samalla taisin luvata jakaa teille ohjeen ja käyttökokemukset oliiviöljysaippuaan. Pyykinpesuun.

Jälleen kerran, takaisin ei oo palaamista. Olen nyt pessyt meidän perheen pyykin toista kuukautta vain ja ainoastaan Marseillesaippuasta tehdyllä pyykinpesunesteellä. Aikaisemmin meillä oli käytössä pesupähkinät, mutta tämä on hyvää vaihtelua niille. Te, jotka tuon postauksen aikaan innostuitte pähkinöistä, kannattaa ehdottomasti lukea tämä loppuun.

Marseillesaippua kun on saippuaa, on sen käytön aikana hyvä muistaa, ettei sitä ole tutkittu pidemmän päälle mitä se tekee pyykinpesukoneelle. Sen takia suosittelen käyttämään pesupalloa ja pesemään koneessa 90 asteen ohjelmalla noin kymmenennen pesun jälkeen jotain. Tai käyttää tyhjänä, ellei tykkää niin kovissa asteissa tekstiilejään pestä. Itse pesen aina lakanat ja pyyhkeet yhdeksässäkympissä, joten meillä ei pitäisi olla koneeseen kertynyttä pesuainejäämää.

Pesunestettä laitetaan samanverran mitä teollisia pesuainetiivisteitä. Se on hajuton, mutta sitä pystyy hajustamaan eteerisillä öljyillä jos haluaa. Itse en voi sietää hajustettuja pesuaineita, enkä edes ymmärrä niiden pointtia. Mulla särkee pää jo kirppisloosilla jos ne on pesty jollain tuoksullisella. Mutta mä kyllä pidän hajuvesistä. Tiesitkö, että ne parhaimmatkin hajuvedet tuoksuvat kuralta kun siihen sekoittuu teollinen "kesäkukkientuoksu."
Villaa, silkkiä tai teknisiävaatteita en saippualla pesisi, mutta kaikki muu menee vallan loistavasti.

Huuhteluainetta ei tarvita, mutta jos sitä haluaa käyttää, suosittelen väkiviinaetikkaa, sillä huuhteluaine nyt vaan pilaa minkä tahansa vaatteen ajan myötä. Tästä ei sen enempää, sillä tuo on minun faktapohjainen mielipiteeni, mutta jokainen tekee tyylillään, eikä se oo mun pyykistä pois.

Itse pesen pyykin 40-60 asteessa, useimmiten kuudessäkympissä. 

Itse panostan lasten- (ja omien) vaatteiden laatuun, ja lähes kaikki ovat pikkuhiljaa luomupuuvillaa. Koen, että jos olen valmis laittamaan  rahaa kiinni vaatteisiin, tulee niistä myös pitää hyvää huolta.

Tarvitset:

Yhden palan aitoa* Marseillesaippuaa

Kaksi korkillista litran lasipulloa

Kaksi litraa kiehuvaa vettä

Raastimen

Raasta palasaippua raastimella muruksi, ja jaa se lasipulloihin. Kaada päälle kiehuva vesi, kumpaankin 8-9dl, että sulle jää sekoitusvaraa.

Anna liueta. Seos on käyttövalmis! Muista sekoittaa ennen käyttöä. Itse käytin vaaleanvihreää saippuaa. Se ei ole värjännyt valkoista pyykkiä, mutta mieleni tekee kokeilla  sitä valkoista kuutiota. Sitä ei vaan myydä meidän lähi ruohonjuuressa. 

*Mistä tunnistat aidon Marseillen?
- Marseille-saippua on tehty Marseillessa, Ranskassa.
- Saippua on valmistettu kasviöljyistä.
- Siinä on ”Savon de Marseille” -saippuan valmistajien yhdistyksen (AFSM) leima.
- Kuutiomuodossa leima on kuudella sivulla. Leima ilmoittaa saippuan öljypitoisuuden

 (d´huile 72%), painon, valmistuksessa käytetyn öljytyypin ja joskus myös valmistajan nimen.
- Aidolla Marseille-saippualla on ainakin kahden eri valmistajien liiton leima.

Miksi kannattaa valita aivan aito Marseille-saippua?
- alkuperäinen Marseille-saippua on hypoallergeeninen
- se ei sisällä väriaineita eikä hajusteita
- se on biohajoava 28:ssa vuorokaudessa
- se on ihotautilääkärien suosittelema mm. akneen, ihottumiin, psoriasikseen
- se on riittoisa ja taloudellinen
- se ei sisällä petrokemian aineita tai parabeeneja
- sitä ei ole testattu eläinkokein 

Lähde:Ruohonjuuri

Meidän pyykki on ollut raikasta ja pehmeää ja kaikki tahrat ovat lähteneet ilman erillistä tahranpoistoa. Meillä on kaikilla herkkä iho, joten tämä on senkin takia oiva valinta meidän perheelle. 

Jos nyt saisin  vauvan, olisi tämä pyykinpesuainevaihtoehto ainoa mitä edes harkitsisin pienen  vauvan herkkää ihoa ajatellen. 

Samaa nestettä voit käyttää myös koko perheen käsienpesuun.

Edullista ja ekologista, mikä sen parempaa?

Onko sulla kokemuksia Marseille-pyykinpesuaineesta?

Ida

Liti-muijan pikkuisenparempipasta!

Oli sateinen päiväkotiaamu, ja multa tilattiin illaksi chorizopastaa. No äiti tekee mitä pojat pyytää, ja kurvas Lidlin kautta töihin.

Tää ei ole kevyt, eikä mauton. Mutta alle kympillä tällä saa todella tyytyväiseksi suuremmankin perheen!

Hinta: 9,11€ (plus extrana yrtit ja juusto.)

Aika: 15min

Taso: Helppo 

 

Kaikki tarvitsemasi saat kätevästi kotiäidin tavaratalosta, Lidlistä:

-1pss Combino Tagliatelle pastaa (1,09e)

-300g Dulano Chorizo paprikasalamia (3,49e)

-1 prk Kania Ajvar paprikakastiketta (1,49e)

^tätä on tulisena ja mietona. Itse käytin tottakai tulista.

-2prk pohjolan meijerin laktoositonta kuohukermaa (2 x 0,74e)

-1 pkt grillimaisteri pekonia (kolmen pkt 2,89e) (0,96e)

-1 punasipuli (n. o,20e)

-1 yksikyntinen valkosipuli (n. 0,40e)

-Mustapippuria

-Suolaa

*Extrana omalta pihalta lehtipersiljaa ja Litin Grana padano -juustoa. (3,59e)

Laita vesi kiehumaan kattilaan, ja heitä joukkoon reippaasti merisuolaa ja tagliatellepastat. Kiehauta vajaa 10 minuuttia.

Pilko sipulit, pekoni ja chorizo.

Laita kattila kuumenemaan ja heitä kyytiin pekoni, chorizo ja sitten sipulit. Et tarvitse rasvaa, sillä pekoni ja chorizo pitävät kyllä siitä huolen. 

Anna ruskistua hyvin ja lisää joukkoon ihana Ajvar- kastike

*Ajvar sisältää paprikaa 76% ja munakoisoa 9% loput suolaa, tomaattipyrettä ja chiliä. Ihan huikeen hyvä, helppo ja nopea, sillä se ei hauduttamista kaipaa. Ajvar on kotoisin Balkanin alueelta. 

Ajvar-kastikkeen tulisuus on mieto. Se tulee jännällä tavalla hieman perässä, ja jää suun taa. Sanoisin että ennemmin mausteinen, kuin tulinen, joten sopii hemmetin hyvin myös pieniin suihin.

Päälle vielä kevyet kaksi purkkia kuohukermaa ja kiehautus. 

Valuta pasta, ja kaada kastike sen päälle. Sekoita ja lisää halutessasi lehtipersiljaa ja Grana padano (tai parmesan) juustoa. 

Aikaa sulla meni noin vartti, ja edessäsi on huikean hyvä, ja huokea herkkupasta.

Ida

Sliders. -Maailman parhaat minihampparit.

No nyt on vihdoin vuorossa ne pienet, höttöiset suloiset, maukkaat ja super herkulliset sliders-minihampparit!

Ne on jääny meidän herkuttelulistoille helppoutensa ja sulan (hamppari)hulluuden vuoksi. Ne on vaan niin jumalaisen hyviä. Lapset tykkää, ja niin me vanhemmatkin. Kevyt ei kuulu samaan lauseeseen. Mutta samapa tuo, välillä.

Koko juhlien kattaus täällä, ja kakun ohje täällä. 

Pintaan ois voinut vielä ripotella seesaminsiemeniä, mutta ei löytynyt tällä kertaa kaapista.

Kaverina meillä oli salaattia ja hedelmiä.

Väliin luomu naudanlihasta tehtyjä pihvejä ja aitoa cheddaria. Täts it. 

Tai no juu, majoneesia, salaattia ja mahdollisesti myös vähän tomaattia ja suolakurkkuja.

Alkuperäinen ohje on New York timesista, jonka löysin Annin Uunissa -blogin kautta.

Minihampurilaissämpylöiden taikina:

Taikina, noin 20kpl

(Itse tein meidän juhliin tuplataikinan,

ja enemmänkin ois mennyt. Taikinan voi myös pakastaa.)

2,5 dl vettä
3 rkl maitoa
2 tl kuivahiivaa
2 rkl sokeria
2 tl suolaa
noin 8 dl vehnäjauhoja
1 kananmuna
2 rkl voita sulatettuna

 Voiteluun: 
1 muna
vettä

Mittaa vesi ja maito ja lämmitä neste kädenlämpöisäksi.
Lisää kuivahiiva ja sokeri maitoseokseen, ja jätä seisomaan noin 5 minuutiksi.
Mittaa jauhot ja suola ja sekoita keskenään.
Lisää kevyesti vatkattu muna, jauhoseoksesta puolet, sula voi ja loput jauhoista hiivanesteeseen.
Vaivaa lopuksi taikina yleiskoneessa kiinteäksi (noin 5 minuuttia taikinaterällä vaivattuna).
Peitä kulho liinalla ja jätä nousemaan noin kahdeksi tunniksi, kunnes taikina on kaksinkertaistunut.

Nosta taikina jauhotetulle pöydälle ja pyöritä taikinasta pieniä pyöreitä ja hieman litteitä sämpylöitä.
Jätä sämpylät kohoamaan liinan alle vielä 1-2 tunniksi.

Laita uuniin astia, jossa on  vettä. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.
Voitele sämpylät munavesiseoksella ja ripottele päälle seesamin siemeniä.
Paista sämpylöitä uunin keskitasolla noin 12 minuuttia, kunnes ne ovat kauniin värisiä.

Anna sämpylöiden jäähtyä hieman ja leikkaa ne sitten kahteen osaan.
Kokoa sämpylöistä hampurilaisia oman mielikuvituksen mukaan.

 

Majoneesi näppärästi shiracha-pullossa.

Hampurilaispihvi-vinkki:

Käytä naudanlihaa, sillä se on parasta hieman raakana. Itse laitan taikinaan aina valkosipulia ja chiliä. Fajitas/tacomausteseokset on myös hurjan hyviä hampparipihvitaikinoissa.

Synttäreillä meillä oli myös kasvisvaihtoehto. tein hernefalafel-taikinan, mutta paistoin pihvit vain uunissa frittaamisen sijaan. Toimi! 

Kakusta mulla jäi vähän vadelma-raparperimelbaa, joten sekoitin sen Hellmansin täysmajoneesiin ja lisäsin vielä hunajaa, suolaa ja paljon chiliä. Ihan törkeän hyvä, hieman erilainen majoneesi.

Kerro ihmeessä sun kokemukset Sliderseista. Missä on parhaat, vai teetkö sä ne herkullisimmat? 

Ida

Banana dripped cake -ohje.

Mä kirjoitin tuossa hetki sitten meidän kuopuksen värikkäistä synttäreistä. Koko postaus löytyy täältä. 

Lupasin näpytellä parhaat reseptit tänne ihan omilleen, helposti löydettäviksi resepteiksi. Nyt aloitetaan siitä kakusta.

Banana dripped cake.

Pohjat teen aina Kinuskikissan sienikakku-ohjeella. Tässä linkki niihin.

Tein kahdeksan munan taikinan, ja jaoin taikinan kahteen n. 24cm vuokaan.

Pohjat leikkasin puoliksi, sillä halusin neljä mehevää pohjaa.

Täytteeksi, tai oikeastaan kostutukseksi keitin pakkasesta vadelmia ja raparperia. Ihan niitä vain keskenään ilman lisättyä sokeria, sillä halusin pientä happoa muuten äkkimakeaan kakkuun.

Soseutin, ja siivilöin melbaksi.

Täytteeksi tuli maitosuklaamousse. 

Kaksi levyä maitosuklaata ja purkki kuohukermaa. Kiehauta, ja anna suklaan sulaa kunnolla. Anna jäähtyä kunnolla. (yön yli jääkaapissa.)

Seuraavana päivänä vaahdota maitosuklaaseos, ja erikseen vielä purkki kuohukermaa ja yhdistä ne varovasti keskenään.

Melbaa, suklaamoussea, pohja, melbaa, suklaamoussea... Päälimmäiseksi laitoin vielä melbaa, ettei se kuivu jääkaapissa. Sillä tein kakun loppuun vasta seuraavana päivänä.

Marenki-banaanikreemi:

4 huoneenlämpöistä valkuaista

1pss makutomusokeria (banana split)

250g huoneenlämpöistä voita

Vatkaa valkuaiset ja sokeri vaahdoksi vesihauteessa noin 5minuuttia. (Jos sulla on mittari, niin sen pitäis olla noin 60 astetta) Ota pois lämmöstä ja jatka vatkaamista vielä kovaksi vaahdoksi noin 10 minuutin ajan. (kunnes seos on jäähtynyt.)

Vatkaa sekaan voi. 

Värjää haluamallasi elintarvikevärillä, jos haluat. Kaikki Sugar and crumbsin tomut ovat valkoisia, joten mauilla voi helposti leikitellä. Mä valitsin banaanin, koska se on Vilin herkkua. 

Maku oli aito. Ei ollenkaan ällöttävä pirtelöesanssi, vaan oikeasti hyvä!

Tasoitin kakun reunat veitsellä, ja levitin ekan kerroksen kunnon kerroksen kreemiä. Jääkaappiin kovettumaan, ja niskaan uusi kerros. Toisen kerroksen kanssa pitääkin olla tarkempi, että sen saa täysin tasaiseksi. Tässä paras apu on palettiveitsi. Wiltonin palettiveitsi. 

Valuman mä tein Rainbow Dust -Meltsillä.  

Ohensin sitä vielä vähän rypsiöljyllä.

Koristeeksi askartelin viirin, ja asettelin läjän karamelleja. Njam. Kakku oli onnistunut, ja kovin kehuttu.

Kannattaa ehdottomasti kokeilla noita tomuja, mua jäi kiinnostamaan mauista ainakin Strawberry milkshake, Pina colada ja Salted caramel. 

P.S. Mulla jäi vadelmamelbaa yli, joten tein siitä chili-vadelmamajoneesia Slidereihin. Ne siis seuraavassa ohje postauksessa. Ihan huikeita!

Tomusokeri saatu Raision Confetista.

 

Ida

Värikkäät kaksvuotisjuhlat kuvina.

Meillä juhlittiin viimeviikolla uskomattoman rakasta pientä poikaa. Mun vauva-Vili, (joka mun mielestä syntyi ihan eilen.) Täytti jo kaksivuotta. 

Juhlilla ei ollut teemaa, vaan me rakennettiin juhlat värien ympärille. 

Annetaan kerrankin kuvien puhua puolestaan, mä näpyttelen parhaat ohjeet sitten myöhemmin. 

Yksi lemppari lahjoista! Ikean lasten pöytä ja tuolit.

Huikee synttärilahjavinkki! Ikean lasten ulkokalusteet. Miksei vaikka leikkimökkiin? Eikä ole hinnalla pilattu. Oisko ollut vähän alta 33e.

Me katettiin meidän patiolle nätisti kaikille paikat, sillä päivä oli uskomattoman lämmin. Kunnes vieraat saapuivat. Silloin nousi myrskytuuli, ja roudattiin kimpassa tuolit takas sisälle. 

 

Sliders. Rakastan.

Isoveli piti palloa, et saatiin pallostakin ees yks kuva.

Meillä oli tarjolla itsetehtyjä minihamppareita, jotka kulkevat myös Sliders -nimellä. Meillä oli näitä tarjolla Lukan kolmevuotisjuhlissa, ja jäivät monelle mieleen, joten oli pakko tehdä uusiks. Tällä kertaa tein tuplataikinan, ja silti kaikki meni. Täytteenä oli luomu naudanjauhelihapihvejä, ja (herne)falafelpihvejä. Molemmissa toki aitoa cheddaria lisänä, ja itsetehtyä vadelma-chilimajoneesia.

Multa jäi kakusta yli paseerattua vadelmaa, joten se taipui hienosti vähän erikoisemmaksi majoneesiksi. Mä näpytän nämäkin ohjeet omalle postaukselleen joku toinen kerta. 

Hamppareiden kavereina tarjolla oli yrttinen vihersalaatti, mansikoita, juustoa, hedelmiä ja herkkuja.

raparperi-vadelmamelbaa ja suklaamoussea välissä, ja päällä ihana banaani-marenkikreemi.

   Kakku oli tosi jees. Ei mikään liian makea, vaikka se siltä näyttääkin. Laitan tästäkin enemmän kuvia ja ohjeet tulille.

Tein kaikki tarjottavat itse, ja väsäsin sormet ruvilla koristeita. Mutta ehdottomasti oli kaiken sen arvoista. Juhlat olivat onnistuneet, ja päivänsankari oli oikein onnellinen saamastaan huomiosta ja lahjoista.

Parhaat lahjat olivat Puky:n uusi malli, se kaikkein pienin, muovigrilli ja lasten pihakalusteet patiollle. Kiitos vieraille.

Ida