19. kesäkuuta 2018

Kun omat lapset ärsyttää

Aina välillä kaikille tulee (ne jotka sanoo ettei, valehtelee eikä saavuta sillä edes sädekehää) sellainen fiilis että se oma maailman rakkain tyyppi, jälkikasvu, perillinen, rakkauden hedelmä, kauan  ja hartaudella odotettu,  rakas lapsi on ihan uskomattoman ärsyttävä tyyppi.

Meillä ainakin on. Joskus aika useastikin. Nuo tyypit on samalla mun koko maailma, mutta ne on samalla ne sen saman maailman ainoat tyypit jotka tuntee mut ja minun luonteeni ihan läpikotaisin. Ne tietää ihan tarkalleen mistä narusta vetää kun oikeasti kiukuttaa ja toisinpäin. Ne on pirun taitavia ja ovelia tyyppejä nuo pienet ihmiset.




Kaikki ihmiset ärsyttää joskus, eikö totta? Mä rakastan mun aviomiestä ihan ylikaiken, mutta on meilläkin päiviä kun ei tekisi mieli edes puhua tai nähdä toisen naamaa. Toisen tavat ja tyylikin voi välillä vituttaa niin paljon ettei keksi edes sanottavaa, kun taas toisaalta se tyyppi on sun kallio ja tekisit mitä tahansa sen puolesta ihan koska vain. Aina ei vaan oo kaikki niin ihanaa.

Olisihan se ihan  upeeta jos noi keskeneräiset ihmistaimet käyttäytyisivät edes joskus niin kuin sä olet opettanut ja toivonut. Jos ne joskus söisi aamupalan ilman teatteriesitystä ja pesisi pyytämättä hampaat ilman vessanpyntyssä uivaa paperirullaa. Jos ne pukisi vaatteet päälle päiväkotiaamuna alle puolessa tunnissa ja laittaisi kengät jalkaan kaatamatta hiekkoja lattialle.
Jos meillä olisi joskus tuollainen aamu, soittaisin töihin että mun lapset on kipeitä.

Välillä vaan tekisi mieli heittää huuleen kolme norttia, laittaa musat aivan liian kovalle, juoda skumppaa suoraan pullosta välittämättä että se on lämmintä ja huutaa että voi (vit*tu) Namaste vaan maailma
Mut sit sä vaan lasket kymmeneen tai edes viiteen ja mietit et kyllä mä ehdin, nuo on vaan hetken täällä lainassa mua ärsyttämässä, ja kohta mä jo kaipaan niitä takaisin kotiin.

Juhannus tekee taas tuloaan ja ollaan suunniteltu mun miehen kanssa jotain pientä reissua. Olisi ihanaa mennä vaikka risteilylle tai kylpylään, sillä mökki jää tältä vuodelta juhannuksena meiltä väliin. Mutta tiedätkö sen fiiliksen kun sun ei tee mieli laittaa niitä pieniä rahoja kiinni edes reissuun, kun pelkäät että se koko reissu menee kuitenkin vain tapellen?
Kotona ei jaksaisi aina olla, mutta miksi mennä rapakon taa tappelemaan kun kotona sen voi tehdä ihan ilmaiseksi?

Itse olen sitä mieltä että todellakin mennään, rennoin fiiliksin ja hyvällä mielellä, noi tyypit vielä opettelee ja niin mekin vanhempina. Työkiireet ja huonot unet vanhemmilla lisäten lasten  kirkkaisiin ja koviin ääniin joita voisi verrata uusimpaan oopperaan, sekä uskomattoman  äkkipikaisiin luonteisiin ja kaikkien mahdollisten rajojen testaaminen ja pieni venyttäminen takaa ennenkaikkea vauhdikkaan loman, myös kanssamatkustajille.

Paras vinkki huutavien lasten kanssa painiville on yksinkertainen. Älä koskaan huuda takaisin että älä huuda. Mitä sä sillä opetat?

Ärsyttääkö sun oma luomus sinua joskus? Se on ihan ok. Niitä kaikkein rakkaimpia kohtaan ne tunteet on aina moninkertaiset.

Rentouttavaa lomaa kaikki kanssaromahtajat, mä niin tiedän miltä susta tuntuu. 
Tervetuloa seuraamaan meidän arkea myös instagramiin. Se ei ole herkimmille.

Ida

15. kesäkuuta 2018

Minigolffia omalla pihalla

*Kaupallinen yhteistyö, Kiddex Oy & Plan Toys

Kesä ja lämmin ilma. Mikä sen parempaa kuin viettää koko päivä ulkona leikkien? Monet lounaat on syöty leikkimökissä ja pienet päikkärit nukuttu keinutuolissa. Miksei? Ihana kesä!

Aktiiviset minityypit vaan kaipaavat niin mahdottomasti aktiviteetteja, että välillä (aina) ensimmäisenä väsyy vanhemmat mitä lapset. Koko ajan raksuttaa että mitä sitten, mitä seuraavaksi, oisko joku peli vai ehkä leikki? Mites lounas? Päikkärit? Onkohan nuo juonut tarpeeksi vettä ja pissasko joku just altaaseen? Aikamoista metatyötä sanoisin.





Tänä kesänä me vihdoin päätettiin, että pojat saavat sen leikkimökin jos netistä löytyy käytettynä kohtuuhintainen. Ja etsivä-mummihan sen löysi, viidellä kympillä oikein mainio mökki muutaman kilometrin päästä meidän kotoa. ihan älyttömän hyvä ostos. Siellä opetellaan vähän kotitöitä, puutarhanhoitoa ja yleisen järjestyksen ylläpitoa, sillä sitä ei kukaan siivoa lasten perässä. (Paitsi välillä vähän salaa.) On se niin suurikin, että vähän kun eristää voi tiukan paikan tullen passittaa lapset mökkiin nukkumaan. (viitsi vitsi.)






Tänä kesänä me ollaan panostettu muutenkin ulkoleluihin ihan  eritavalla mitä aikaisemmin, sillä pojat ovat jo aika isoja, eivätkä tarvitse päiväunia tai muita päivää pilkkovia rutiineja niin täsmällisesti mitä aikaisemmin.
Me nautitaan niin siitä että voidaan olla ja touhuta omalla pihalla, ja mikä sen parempaa kuin lapset jotka myös viihtyvät omalla pihallansa. Meidän molempien lasten keskittymiskyky on ilmeisesti peritty äidin puolelta, joten he eivät kauan jaksa samaa leikkiä.

Me ollaan poikien kanssa Plan Toysin Brändilähettiläitä, ja viimeinen esiteltävä lelu on Minigolf rata!






Minigolf settiin kuuluu kaksi puista mailaa, kaksi puista palloa sekä kolme estettä ja kuljetuskassi. Kaikki osat ovat valmistettu kierrätetystä kumipuusta. Ne ovat siis ympärstöystävällisiä, sekä valtavan kestäviä. Niistä tulee myös iso mustelma jos toinen lapsista päättää vetää mailalla muualle kuin palloon. Ihan vaan varoituksena teille muille.
Osat ovat kevyitä, joten pienet jaksavat hyvin itse kantaa lelunsa vaikka puistopiknikille  ja asetella esteet itse paikoilleen. Lelun suositusikä on 4+ mutta jälleen kerran on meidän nuorempikin peliä  pelannut aikuisten läsnäollessa ihan hienosti, välillä  erotuomari on joutunut tulla väliin korkean mailan vuoksi, mutta muuten pelit ovat sujuneet vallan mainiosti  myös meillä aikuisilla.






Kirjoitin aikaisemmin enemmän Plan Toysista tässä tekstissä, jossa tutustutaan tasapainoiluun leikin ohella, sekä tässä tekstissä jossa puhuttiin keinumisesta sekä arvottiin yksi keinu lukijalle.

PlanToysilla on suomessa jo useampi jälleenmyyjä, ja tästä linkistä sinä näet ne kaikki ja löydät helposti sinua lähimmän.
Ihastuitko tuotteisiin niinkuin minä? Kiddex etsii nyt syksyn brändilähettiläitä, hae ihmeessä mukaan sähköpostitse, lisätietoja löydät tästä linkistä. ja tule mukaan levittämään tuotetietoa kestävistä, eettisistä ja ekologisista lastenleluista.







Golfin lisäksi meidän kesäpihalla keinutaan, juostaan, potkutellaan, pyöräillään, kaivetaan kuoppia ja ajellaan traktorilla. Mitä teidän piahalla leikitään eniten?

*Poikien vaatteet saatu Mio Maolta, näistä  enemmän myöhemmin. 

Aurinkoista viikonloppua,
Ida

P.S. Nyt jos koskaan kannattaa ottaa haltuun Murupullien instagram, sillä viikonloppuna luvassa on Kaksplussan verkostolaisten  kesäjuhlat...

12. kesäkuuta 2018

Se täydellisen lasagnen ohje:

Meidän koko perhe rakastaa hyvää ruokaa, mutta valitettavasti ihan aina se hyvä ruoka ei kohtaa mun ajatus- ja arvomaailman kanssa, sillä tykkään että ne raaka-aineet olisi eettisiä ja hyviä, laadusta kuitenkaan tinkimättä.






Yksi mun lapsuusajan herkuista on rehellinen lasagne. Se voi olla kasvis, gluteeniton tai ihan se tavallinen raguversio, yleensä aina se on herkkua, sillä aitoon lasagneen tulee auttamatta aina parmesania sekä mozzarellaa.

Muistatko sinä, kun viime talvena (2017) nousi kohu parmesan- ja grana padanojuustoa tuottavista lehmistä, ja niiden uskomattoman kurjista oloista elää ja tuottaa sitä täydellistä juustoa. Ne kuvat ja videot piirtyivät jonnekin syvälle mun verkkokalvoja, ja sen jälkeen olen ollut todella tarkkana juustojeni kanssa. Jos juustoa ostan, on sen oltava luomua, ja kaikkein mieluiten suomalaista sellaista.

Mutta millä korvata Italialaisen reseptin mozzarella sekä parmesan? Mahdoton tehtävä, kunnes kokeilin kotimaista vuohen gran reserve -juustoa. Se sopii täydellisesti korvaamaan parmesanin, ja se on jopa edullisempaa mitä aito parmesan tai grana padano.
Mozzarellan taas korvaa saman palkitun suomalaisen tuottajan vapaan lehmän Mozzarella.
Molemmat juustoista ovat  laktoosittomia.

Ainekset (6 hengelle) Valmistusaika 1h 30min
Ohje on muokattu Nonnan lasagne -ohjeesta.

n. 12 lasagnelevyä

Jauhelihakastike:
Kotimaista naudan (tai lampaan) luomujauhelihaa 400 g
(oliivi)öljyä 3-4 rkl
sipulia 1 kpl
porkkanaa 1 kpl
2  tölkkiä tomaattimurskaa (800 g)
vettä 3 dl
kasvis- tai lihaliemikuutio
valkosipulia 1 kynsi
sokeria 2 tl
muskottipähkinää 1 tl
karkea suolaa 2 tl
mustapippuria 1 tl
tuoretta basilikaa 1 ruukku
vuohen GR-juustoa 50 g
vapaan lehmän Mozzarella-juustoa 300 g

1. Silppua sipulit. Kuori porkkana ja paloittele se neljään osaan.
2. Ruskista jauheliha, sipulit ja porkkana oliiviöljyssä.
3. Lisää tomaattimurskat, vesi ja liemikuutio ja mausta vastajauhetulla mustapippurilla, muskottipähkinällä, basilikalla ja sokerilla.
4. Anna kastikkeen hautua miedolla lämmöllä kannen alla 45-60 minuuttia.
5. Nouki porkkananpalat kastikkeesta pois ja mausta maun mukaan suolalla.

Valkokastike:
voi 50 g
vehnäjauho 3 rkl
maito (kasvimaidot sopivat kaikki oikein hyvin) 5 dl
muskottipähkinä 1 tl
karkea suola 1½ tl
mustapippuri rouhittu 1 tl
vuohen GR-juusto 3 rkl

1. Sulata voi kattilassa ja sekoita jauhot joukkoon tasaiseksi seokseksi.
2. Lisää maito koko ajan sekoittaen ja kuumenna hämmentäen, kunnes seos sakenee.
3. Mausta suolalla, mustapippurilla, muskottipähkinällä ja juustolla.

VINKKI!
Lasagnelevyt! Jos vuokasi ei ole täydellisesti mitoitettu ja särmä niille lasagnelevyille, menee sulla melko varmasti hermo aika nopeasti siihen asetteluun. Tästä ja muutamasta muustakin syystä lasagnelevyt kannattaa esikeittää ennen latomista.
Ota suuri kattila ja keitä siellä vettä. Lisää reilusti suolaa, ja laita muutama lasagnelevyä kiehumaan noin minuutiksi. Nouki ylös reikäkauhalla ja laita yksitellen liinan päälle kuivumaan. Levyjen ei tarvitse olla kypsiä, vaan sopivan joustavia, etteivät reunat halkeile  niitä vuokaan mallatessa.
Voit laittaa siksi aikaa aina uudet levyt kiehumaan, kun täytät edellistä kierrosta.
Levyt imevät näin enemmän makua itseensä, asettelu on helppoa ja lopputulos on kaunis. Voit myös lyhentää uunissa oloaikaa huomattavasti.






Lasagne:

1. Voitele lasagnevuoka voilla ja laita pohjalle vähän jauhelihakastiketta.
2. Lado päälle kerros lasagnelevyjä ja lisää levyjen päälle jauheliha- ja valkokastiketta nokareina, vähän mozzarellaa ja vuohen gr -juustoa.
3. Lado toinen kerros lasagnelevyjä ja lisää päälle saman verran kastikkeita ja juustoja.
4. Lado kolmas kerros lasagnelevyjä ja lisää loput kastikkeesta ja hieman runsaammin juustoja kuin aiemmin.
5. Paista 200 asteessa uunin keskiosassa noin 30 minuuttia. (45 jos et esikeittänyt levyjä)
 Ota valmis lasagne uunista ja anna sen vetäytyä hetki ennen tarjoamista.

Lasagne on parasta uunituoreena, mutta tämä lasagne maistuu myös seuraavana päivänä lämmitettynä taivaalliselta!



Tiesitkö, että Lasagne on syntynyt Pohjois-Italiassa Emilia-Romagnan maakunnassa luultavasti 1400-luvulla. Sana lasagna on ilmeisesti johdettu kreikkalaisten yöastiaa eli pottaa merkitsevästä sanasta, joka on siirtynyt latinaan muodossa lasanum ja tarkoitti antiikin Roomassa keittoastiaa.

Herkullisia lasagnehetkiä,
Ida