11. elokuuta 2018

Mun viis syntiä

Luin muutamasta blogista syntilistoja ja aloin miettimään myös omiani ja onko mulla viittä. Ai että onko? Todellakin. Onko sulla? Alla omani, ei missään loogisessa järjestyksessä.

Synti numero yksi.
Stressi. Stressaan ihan kaikkea mitä nyt vaan voi, vaikka mä tiedän ettei se ainakaan asiaa auta. Mä stressaan nukkumaanmenoa, syömistä, juomista, rahaa, ihmisiä, ajatuksia, maailmaa ja muumeja. Ihan kaikkea, vaikka mä todellakin tiedän ettei se auta yhtään mitään. Vain teot auttavat.



Synti numero kaksi.
Sokeri. Mulla on ihan kamala sokerikoukku. Harmittaa, että sain niin pitkään pidettyä sen tiukan karkkipäivän kerran viikossa, mutta nyt kesällä siitä on lipsuttu ja paljon. Jos nyt yks jätski sinne tänne periaatteella. Ja se salaa syönti. Mun lapset ainakin on just niin salapoliiseja et ne haistaa kyllä mun hengityksestä jos oon syönyt vaikka suklaata.




Synti numero kolme.
Siivous. Mä en arvosta mitään niin paljon kuin siistiä ja puhdasta kotia. (Poisluettuna terveys ja perhe.) Niin paljon, että  muu perhe välillä jopa kärsii siitä, että mä todellakin siivoan vaikka olisi meidän ansasittu yhteinen vapaapäivä. Mä en vaan pysty olemaan rennoin ja avoimin mielin epäsiisteydessä, ja trust me. Lapsiperheessä sitä on. Jos mut haluaa nopeasti hyvälle tuulelle, siivoaa meidän kodin ovenkarmia myöden ja laittaa jääkaappiin valkoviinipullon. Tasot tulee olla tyhjiä, ja lattioiden pestyjä. Imurointi ei riitä, eikä oven kiinni laittaminen.




Synti numero neljä.
Sika. Me syödään 60-70% kasvisruokaa, mutta pekoni. Se on mun heikkous. Se on niin hyvää, rapeeta ja sopii ihan mihn tahansa. Jos jääkaapissa "ei ole mitään" mutta siellä on pekonia, on kaikki hyvin. Mä jopa häpeän hieman tätä pekonirakkautta, koska olen kasvisten ja kasvisperäisten tuotteiden ehdoton puolestapuhuja. Mutta se pekoni! Ja ribsit. Kolahaudutetut ribsit ja grillattu varhaiskaali. Onneksi näitä saa luomuna lähiruokana, et on edes vähän ok.




Synti numero viisi.
Some. Mä vietän paljon aikaa ruudun toisella puolella. Osa on mun työtä, mutta osa on vain opittua tapaa. Mä pidän tarkoituksella "välipäiviä",  sillä välillä huomaan puhelimen tulevan käteen turhan helposti. Toinen tapa jolla opettelen tästä pois on Wikipedia. Sen sijaan, että selaan turhaan facebookkia jos mulla on siihen aikaa avaan Wikipedian ja kirjoitan sinne sanan joka tulee ekana mieleen ja luen artikkeleita. Paljon hyödyllisempää kuin turha selaaminen.




Huomaatko, että kaikki mun tunnustamat  synnit alkaa ässällä, ja listaa voisi jatkaa vielä useammallakin. Mikä on sun syntien kirjain, ja uskallatko tunnustaa omasi? Peli on avoin, mutta itse tahtoisin lukea ainakin kolmen "ämmän" synneistä, eli  Meren, Matleenan sekä Millan.

Ida


7. elokuuta 2018

älä häpee et oot ylpee

"Äiti. Sinä olet kyllä todella taitava kun olet osannut tehdä näin upeat kädet."
 -Sanoi neljävuotias ja ihasteli käsivarsiaan. Ovathan ne nyt aivan upeat.

"Auttoiko isi sinua ollenkaan vai teitkö nämä ihan itse? On kyllä hienot." 
Vastasin sen olevan salaisuus ja se onnekseni riitti vastaukseksi tällä erää, sillä seuraava ääni jonka kuulin oli pieni flunssainen kuorsaus mun kainalossa.

Mutta ollaanhan me vanhemmat aika taitavia, sellaisia oman elämämme taiteilijoita että oksat pois. Tuo minun mestaripiirrokseni sai mut ajattelemaan, että jos sitä olisi aina kaikesta tekemästään yhtä ylpeä ja onnellinen mitä omista lapsista, olisi tämä maailma melkoisen paljon onnellisempi paikka.



Kuvittele tilannetta aamukakalla. Peiliin katsoessa kun peset käsiä vinkkaisit silmää että wau miten upee. Parempaa et olisi voinut ikinä saada aikaiseksi.
Sulavasti kakasta tuli mieleeni tilanne parin päivän takaa jossa mut huudettiin pyyhkimään ja näin tehdessä huomasin  tavaran alla olevan pillimehun. Luonnollisesti kukaan ei tiennyt miten se pillimehu oli sinne ripulikakan alle pynttyyn joutunut, mutta yhdessä epäilimme isin sen sinne laittaneen. Samalla kun hän oli kastellut uudet aurinkolasini käsidesillä. 

Ajattele tilannetta kun sun lapset huutaa takapenkillä pissahätää, nälkää, kylmää ja kuumaa että vitsit miten upeeta että sulla on noin kirkasääniset lapset. Hitto miten hienosti valmistetut.

Kun ne kinaa, hakkaa, potkii ja valittaa ajattelet vaan nokka pystyssä et mä oon niin hyvä näissä mun duuneissa että osasin tehdä tyyppejä jotka jo lapsena tietävät mitä haluavat ja tekevät sen eteen mitä tahansa. 

Kun ne ei illalla nukahda millään, eikä ketään ainakaan väsytä sano ääneen miten hienon työn sä olet tehnyt kun teidän arki on niin mahtavaa ja upeeta, ettei kukaan halua edes nukkua kun on niin pirun kivaa.



Mä sanoisin että ero itsekkyyden ja itserakkauden välillä on ihan valtava. Itsekäs ihminen ajattelee ensin itseään ja sen jälkeen muita jos jaksaa. Itseään rakastava ihminen taas arvostaa itseään ja antaa sen todellakin näkyä. Lapset osaa kadehdittavan hyvin tuon jälkimmäisen ilman pienintäkään häpeäntunnetta. Niin makeesti että meidän pitäis mennä vähän vastaan ja ottaa enemmän oppia tuosta asenteesta. Olla ylpeitä ilman tunnetta että hitto mikä itsekäs ämmä.
Toivotaan ettei kukaan lapsi koskaan unohtais tuota tapaa, vaan uskaltaisi aina olla yhtä aidosti ylpeä itsestään ja antaa sen näkyä. 

Kun sä rakastat itseäsi ja asioiota joita sä olet saanut aikaan, on sun paljon helpompi hymyillä ja nauttia elämästä. Olla ylpeä niistä sun tekemistä käsivarsista ja tavasta miten just sä keität mailman parasta aamupuuroa ja osaat pyyhkiä peput parhaalla mahdollisella tavalla teidän perheessä ikinä. Paljon paremmin mitä naapurin muija, jolla on paljon siistimpi piha mitä sulla. 

Ida

Tervetuloa seuraamaan meidän arkea vähän enemmän instagramin puolelle tästä, ja facebookkiin tästä. 




31. heinäkuuta 2018

Tiesitkö tämän helteestä ja ilmastonmuuutoksesta?

Se on melkein elokuu ja paluu päiväkotiin, kouluun ja työpaikoille iskee vasten kasvoja kuin märkä rätti. 
Kesä on kuitenkin  ollut ihan uskomattoman upea, kuuma, kostea ja täynnä hyväntuulisia ihmisiä, eikö totta? Meitä on todellakin hellinyt keskieurooppalainen superhelle, ne seksihelteet niin kuin Hesaäijä toivoen laulaa. 

Onneksi se kesä ei lopu siihen että sun tarvitsee palata takaisin arkeen, ei missään nimessä. Onneksi meillä on vielä ne satunnaiset vapaapäivät ja hetket jolloin voi vain olla ja nauttia.



Helle on huumaavan hurmaavaa, mutta oletko ajatellut mitä se tekee maapallolle pidemmällä aikavälillä? Se tekee suuria, ja se huolestuttaa melko monia. Tässä tiivistettynä muutama fakta, mitä helle maailmalla tekee.

Se sulattaa. Jos jääpeite sulaa kokonaan Grönlannissa, se nostaisi meren pintaa seitsemällä metrillä. Se taas uhkaa pienempiä saaria ja -saarivaltioita. Tosin tämä on hidasta sulamista, mutta ilmaston jatkuvasti lämmetessä siihen menisi tällä menolla noin 200 vuotta, Wikipedian mukaan.
Jos taas Himalajan jäätikkö sulaisi, saisi se aikaan valtavia tulvia joita alueella on jo nyt monsuunisateiden takia. Se vaikuttaisi makeanveden saantiin sekä Gangesin virtaukseen joka taas toisi mukanaan syöksytulvia sekä kuivuutta.

Se kuivattaa. Jos maaperä kuivuu vielä ennestään tarkoittaa se köyhimpien maiden satojen menetystä, sillä heillä ei ole varaa kastelujärjestelmiin. Maanviljelijät muuttavat kaupunkiin parempien olojen perässä, joita ei välttämättä ole. Ilmastonmuutos näin jatkuessaan tuo varmasti monelle maalle tulevaisuudessa paljon maahanmuuttajia.
Kun maa kuivuu, kuolevat puut. Ja muunmuassa puut saavat aikaan luonnollisen konvektiosateen. 
Kun aurinko lämmittää maapalloa vesi haihtuu meristä, järvistä, maaperästä ja kasveista taivaalle. Ilmakehän tuulet kuljettavat vesihöyryä mantereille, missä vesi taas sataa alas. Osa sataneesta vedestä suodattuu pohjavedeksi ja osa kulkeutuu pintavaluntana takaisin järviin ja meriin.
Konvektiosateiden lisäksi tunnetaan rintamasateet sekä orografiset sateet.

Kuumuus tappaa etenkin lapsia ja vanhuksia. Varsinkin persianlahden rannoilla jossa ulkona liikkuminen on mahdotonta, eikä suurella osalla ihmisistä ole varaa ilmastointijärjestelmiin. Pyhiinvaellukseen osallistuu vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä, en edes uskalla ajatella montako jää matkan varrelle kun lämpötila kohoaa yli 45 asteen.

Ilmastonmuutos tuo maailmalle myös enemmän myrskyjä  ja tulvia mitä koskaan ennen, joihin ei aina osata varautua, eikä kaikilla ole siihen edes varaa vaikka tietoa ja taitoa olisikin.

Miten ilmastomuutosta voisi auttaa? Mistä ilmastonmuutos on tehty? Se on tehty  merenpinnan noususta ja vesipulasta, kovista tuulista ja trooppisista myrskyistä, hiilidioksidista ja kasvihuonekaasuista, rankkasateista ja tulvista, napajäätiköiden sulamisista,  näistä seikoista on tämä muutos tehty. 

Valitsemalla kaiken päivittäisen kulutuksesi edes hieman tarkemmin  tuet maapalloa jaksamaan pidempään. Suosi lähiruokaa, kasviksia ja  vihreää energiaa. Kierrätä ja pohdi sun valintoja äläkä tyydy siihen ensimmäiseen vaihtoehtoon vaikka  se olisi se helpoiten saatavilla oleva. Kaikelle löytyy aina se energiatehokkaampi tai luontoystävällisempi vaihtoehto joka kuluttaa meidän palloa edes hieman vähemmän. Voit aloittaa ihan pienestä, vaikka vaihtamalla kertiskahvin posliinikuppiin. Tässä linkki tekstiini jossa vinkkejä pieniin muutoksii ihan jokaiselle.

Toinen hyvä tapa on olla ostamatta turhia lahjoja, vaan lahjoittaa ne rahat järjestölle joka auttaa rakentamaan kastelujärjestelyjä niitä oikeasti tarvitseville. 

Tiedätkö mitä Suomi jo tekee ilmastonmuutoksen hyväksi? Suomi on laatinut kansallisen ilmastostrategian, jossa se pyrkii saavuttamaan sille EU:n sisällä määrätyt päästövähennysvelvoitteet. Päästöjen vähentämiseen tähdätään mm. energiatehokkuutta parantamalla, rakentamalla lisää ydinvoimaa, lisäämällä uusiutuvien energianlähteiden osuutta energiantuotannossa sekä jätehuoltoa parantamalla. Ne päästövähennykset, joihin ei päästä kustannustehokkaasti, voidaan korvata hankkimalla päästöoikeuksia muista maista. Hiilivoiman käyttöä tai liikenteen päästöjä ei ole toistaiseksi poliittisilla tai taloudellisilla ohjauskeinoilla rajoitettu, ja Suomen energiankulutus jatkaa kasvuaan. Vuonna 2003 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 20 % Kioton pöytäkirjassa säädettyä tavoitetta korkeammalla.

Maapallo on todellakin  ihmeellinen, nautitaan siis näistä helteistä valittamatta ja koitetaan tehdä hyvää pallolle. Mitä sinä teet maapallon hyväksi? Jaa hyvät vinkkisi alle!

*Tervetuloa seuraamaan meidän arkea hieman pintaa syvemmälle  instagramiin sekä facebookkiin.

Ida

Lähteet: Greenpeace Suomi, Tutkija Susanne Melde/IOM Berlin, Tutkija Kimmo Ruosteenoja/Ilmatieteenlaitos, Vaikuttamistyön suunnittelija Pekka Reinikainen/SPR, ilmasto.org