Kaksplus.fi

9. kesäkuuta 2017

Me ei nähdä enää ikinä.

Viikko sitten mun rakas pieni ikuinen vauvani  täytti kaksivuotta. Viikko sitten juttelin tuolle fiksulle ja hurmaavalle pojalle nukkumaanmennessä orava-vauvoista ja tuteista..

Siellä menee se orava.


Ä: "Mitäs sanot muru jos annettaisiin nuo sinun tutit pikkuisille orava-vauvoille?"

Tiukka tuijotus ja yksi sana.
V: "Ei!"

Ä: "Mutta ne tarvitsisivat sitä paljon enemmän kuin sinä, sinähän olet jo isopoika, etkö olekin?"

V:"Minä olen isopoika."

Ä:"Jos äiti vien ne tuonne ulos oraville haettavaksi?"

V:"Minun tutit? Joo."

Pieni voitonriemu ja herkistyminen.

V:"Äiti, saanko tutin?"

Ä:"Ei Vili, et saa. Ne menee kaikki orava-vauvoille, kun niitä on niin monta vauvaa."

V:"Aha."

Käänsi kylkeä, ja alkoi nukkumaan. ILMAN TUTTIA! Ilman tuttia! Miten helposti se voikaan käydä? Odotin jäätäävää takapakkia ja kiukkuja, mutta ei. Poika kysyi kahtena iltana että saako tutin, mutta hyväksyi samantien vastauksen, että ne on kaikki niillä orava-vauvoilla. "Aha." 

Reipas pieni poika. Meidän piti ottaa häneltä tutti pois 1vuotisjuhlien jälkeen, mutta se vaan jäi. Kai me ajateltiin sen olevan niin iso homma, ettei  ruuhkavuosien keskellä siihen muka pystyisi. Miten hölmö ajatus.

Isopoika, iso kukka.


Isoveljen tutti lähti hammaslääkärin tiukasta komennuksesta ykkösellä, pelästyneen äidin toimesta hänen ollessaan 1vuotta ja 10 kuukautta vanha. Silloin leikkasin kaikki Lukan tutit poikki, ja raukka huusi niiden perään viikon. Tässä vanha postaus siitä.
Nyt voi vaan voivotella, että voi kun olisin ollut maltillisempi ja koittanut edes keskustella ennen äksöniä, mutta hyvin sekin loppupeleissä meni.

Meillä ei siis ole talossa enää yhtäkään tuttia, eikä tule. Fiilis on haikea, mutta onnistunut.
Loppupeleissä tutista luopuminen molemmilla kerroilla on ollut ihan huikeen hyvä juttu, sillä nukkumiset on jotenkin rauhoittuneet, kun ei herätessä lapsen tarvitse etsiä sitä tippunutta tuttia.
Miten teillä luovuttiin tutista, ja minkä ikäisenä?

Ida

2 kommenttia:

  1. Mä oon haaveillut tutista luopumisesta kanssa siitä 1v alkaen... Daniel nyt noin 1v8kk, heh :D Nyt vielä, kun vauva kuvioissa, niin tutin käyttö lisääntynyt... josko syksyllä koittais taas! Että kiitos vinkistä, ehdottomasti jokin tällainen tapa menee testiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se sen väärti. Toki nyt voi sitten eksyä omaan suuhun se vauvan tutti, jos kovin sen perään on.
      Luka ei ottanut Vilin tuttia kuin muutaman kerran. Kai hän hiffas sen pointin, et pienet vaivat syö, ei "isot".

      Mä meinaan luulin et poika ois ollut mustasukkaisempi.

      Poista

Kiitos kommentistasi. ❤