Kaksplus.fi

4. huhtikuuta 2016

..Siitä tulikin aivan upea kokemus.

Poikien ensimmäiset lennot!
Äitiä jännitti varmasti enemmän kuin poikia, mutta suureksi yllätykseksi molemmat lennot menivät ihan älyttömän hyvin. Vitsit että mä olen ylpeä mun pojista.



Ensimmäinen lento lähti Hki-Vantaan lentokentältä n. Klo: 19.45 Se oli 40 minuuttia  jäljessä. En edes ajatellut että minkä takia, kunhan nyt oli.
Kunnes tuttu nainen kysyi että näittekö sen shown siellä koneessa ennen nousua?
Ei, ei nähty. Ihan hyvä vaan näin jälkikäteen ajatellen.
Koneen takaosassa oli ollut joku paluulennätettävä turvapaikanhakija, joka oli saanut raivokohtauksen ja pyrkinyt koneen ohjaamoon.
Poliisit, ja koko koneen henkilökunta vei hänet kuuleman mukaan loppupeleissä takaovesta vaaka-asennossa väkisin ulos.  Luojan lykky ettei lasten kanssa sitä kohtausta nähty,  pelkään muutenkin hieman lentämistä.
 Tällainen välikohtaus olisi ollut aika kurja aloitus lomalle.

Mutta eikö se niin mene.. mitä et tiedä, ei tapahtunut? Terveisin sinisilmäinen turkulainen.

Kone lähti. Luka oli aivan onneissaan. Pilviä! Ääni! Ja ne sedät! Aivan mahtava henkilökunta. Lähes kaikki tulivat vuorotellen katselemaan meidän poikia, tai varmaan lähinnä Viliä joka nauroi mummin sylissä koko lennon. Kun stuertti meni pois, Luka karjui täysillä "Setä tänne!" Ja ihmiset nauroivat. Äiskän poika.





Melko pian kun oltiin yläilmoissa, meille jaettiin menut, joista valita ruuat.
Hki-Istanbul reitillä vaihtoehtona oli naudanjauhelihapihvi tai tomaattipasta. Me otettiin kaikki kolme pastaa. Lukan kommentti, "Nam! hyvää!"
Alku-ja jälkiruoka oli kaikille sama, ja ruokajuomatkin kuuluivat pakettiin. Äiti otti vähän turkkilaista valkoviiniä.



Pojat istuivat penkeillään, (Vili tietenkin sylissä) tyytyväisinä koko lennon ajan. Luka katsoi näytöltä piirrettyjä, ja viihdytti kanssamatkustajia.
Äiti sai vielä todella hyvän mielen, kun lähestyttiin Istanbulia ja meidän edessä istuva nainen kääntyi ja kehui miten kauniisti noin pienet lapset matkustivat.
Ai että miten paljon tuntemattoman ihmisen pieni pyytteetön kehu tekee hyvää stressaavassa tilanteessa. Kiitos sinulle siitä.

Koska kone oli myöhässä sen välikohtauksen vuoksi, meillä oli vain vajaa puolituntia aikaa ehtiä jatkolennolle.
Tässä kohtaa pitää nostaa hattua sille Lukan matkalaukulle. Ihan ehdottomasti paras ostos reissua koskien, ainakin tähän mennessä. Luka istui kyydissä reippaasti, Vili liinassa ja sitten mentiin! Ehdittiin vielä vaihtaa vaipatkin ennen vaihtoa. Nopeaa toimintaa, hyvä meidän tiimi!

Turtles-laukku toys r us:ista, 13€
Ihan paras hankinta!


Kuva on Helsingin kentältä, mutta tälläisenä kombona me mentiin. Plus mummilla meidän kaikki kamat.


Istanbul-Dubai reitin kone oli isompi mitä edellinen,  ja me istuttiin keskimmäisellä rivillä, aivan edessä kuudennella rivillä.
Luka nukahti omalle penkille äidin ja mummin väliin ennen kuin kone oli edes ehtinyt kiitoradalle. Vili taas sammui kuin saunalyhty mummin syliin kun oltiin noustu.
Tässä kohtaa ajattelin että mitähän vi***a? Voiko mennä näin hyvin? Ja hei voi mennä. Lukan herätin kun piti nostaa penkkiä, ja laittaa vyöt kireälle laskeutumista varten. Vili ei herännyt tähänkään. Vaan sain hänet siirrettyä täydessä unessa kantoliinaankin.
Vilin turvavyö oli sellainen, joka kiinnitettiin minun turvavyöhöni. Hänelle tuotiin myös penkin alle vauvoille tarkoitettu pelastusrengasliivi hätätapausta varten.



Lennon aikana me saimme mummin kanssa herkutella Batman vs. Superman menulla, vaihtoehtoina oli broileria ja tomaattipastaa. Me otettiin molemmat broileria, ja taivas se oli hyvää! Katseltiin elokuvaa, juteltiin ja yritettiin nukkua huonolla menestyksellä.



Dubain kentälle kun päästiin, aukesi Lukan silmät viimeistään kunnolla kun hän tajusi että me päästään matkustamaan vielä metrolla. Se kenttä on niin valtava, että hypättiin metroon jolla lähdettiin hakemaan meidän rattaita ja matkalaukkuja. Siitä sitten aukut messiin ja taksijonoon.



..Siitä alkoi meidän loma auringossa, näihin tunnelmiin. Elämä on ihanaa. ❤





10 kommenttia:

  1. Ihanaa! Itse kauhulla miettinyt miten mahtais omalla perheellä matkustaminen onnistua joskus. Niin kiva lukea kuinka reippaita pikkumiehet on olleet! Nauttikaa auringosta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kuule täälläkin jännitettiin, onneksi meni hyvin. Paluulennätettävä lähtevään aamulla et ajankohta on hieman haastavampi.. Jännä nähdä.

      Poista
  2. Aivan ihania nuo lomakuvat ♡ Ja karsea toi tapahtuma, onneksi ette joutuneet nähdä sellaista.. Mua vähän jännittää ajatus lentämisestä lastenbkanssa, osaako he käyttäytyä vai onko se yhtä sirkusta. Teillä vaikutti ainakin menneen hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Ja kyllä, ois ollu inhottava alku lomalle tuollainen välikohtaus.
      Rohkeasti vaan, eihän ne muuten ikinä opi. :)

      Poista
  3. wooow lentokentän oma metro! :D toivottavasti paluu menee samalla kaavalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oli hei aika wow. :D Paluulennotkin meni ihan pöörfekt, olen helpottunut(ja väsynyt.) :D

      Poista
  4. Onpa kiva, että teillä meni lennot noin hyvin :-)! Meillä ne olivat niiiiin katastrofaalisia, varsinkin paluulento. Huh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppas muuta. Odotin niskapskoja yms muuta mukavaa, joten olen kyllä hirmu helpottunut. :)

      Poista
  5. Hei, luen siun blogia alkuhämäristä tätä päivää kohti. Mukava blogi, jään lukijaksi seur(aam)aan.
    Tuo viimeinen kuva on niin kaunis ja hieno, ihan rupesi itkettämään. Pieni poika ja isoiso meri ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kaunid kiitos Ilona, ihana kuulla.
      Tervetuloa mukaan. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi. ❤