Kaksplus.fi

1. huhtikuuta 2016

Kohti aurinkoa, osa 3: Miten me pärjätäänkään ilman isiä?

Ylihuomenna aurinkoon! Jee!

 Me ollaan menossa poikien ensimmäiselle ulkomaanmatkalle! Vili 10kk ja Luka 2v4kk matkustavat äidin ja Mummin kanssa  sunnuntaina lentsikalla lämpimään katsomaan poikien tätiä, joka asuu Arabiemiraatteissa, lähellä Dubaita kaupungissa nimeltä Ajman.


Kyllä. Minä ostin pojalleni tyttöjen perhospaidan.

Meidän pieni Luka osaa jo hienosti kertoa että hän menee kohta lentokoneeseen. 
Vaikka en  ihan täysin usko, että reilu kaksivuotias sitä osaa oikeasti niin ajatella. Vai osaako?
"Luka menee mummin kanssa, ja Vili tulee myös. Isi ei tule, isi jää töihin."
Hän kertoi myös olevansa kyseisen koneen kuljettaja.. Isi vastasi, että jää sitten ihan mielellään töihin. Hah! Itse uskon että iskä ei saa edes nukuttua, kun on niin tottunut laittamaan taaperon unille joka ikinen ilta, ja heräämään semi useasti vauvan öninöihin. Ja miten hiljainen tämä iso talo onkaan.



 Meillä kun äiti ei ole nykyään juuri mitään. 
"Isi antaa, iskä auttaa, isin kanssa, iskän syliin." Lista on loputon. Eli kyllä. Voin rehellisesti kertoa, etten ole laittanut vanhempaa lastani ainakaan kahteen kuukauteen nukkumaan. Ja jos hän joskus yöllä herää, on aivan turha edes kuvitella että äiti sinne saisi mennä. Aamuisin oikein surettaa se pettynyt ilme, kun äiti tuleekin ensimmäisenä vastaan. "Onko Iskä töissä, no äidin kyytiin sitten?" 


Leikkasin Lukan hiukset. Ihan itse!

Eikä siinä mitään, ymmärrän, että poika on isänsä perään, mutta että ihan vauvakin? Oikeasti? 
Mikä voittaja-fiilis.
Nyt jo useampana yönä, kun Vili on herännyt ei hän olekaan rauhoittunut maidolla ja silittämisellä. Ei millään. Mutta odotas kun lasken hänet meidän sänkyyn. Kaveri kierii isin kainaloon, ehkä päästää pienen pierun, hymähtää ja nukahtaa välittömästi. Hienoa että nukahti, mutta tulee hei niin paha mieli. Kummallekaan kelpaa mutsi. Eikai siinä sitten mitään. Toisaalta se on ihan kivaakin, sillä tiedän tämän olevan vain vaihe. Tai ainakin toivon niin. Koska äiti ei saa pusuttaa. Äiti saa vaan halia. Ihan kamalaa!




Mutta. Mua jännittää ehdottomasti eniten meidän lennot. Ostin jopa kymmenen paria korvatulppia. Ihan vaan, että jos tulee tarvetta niin jaan niitä sitten ihan pokkana jengille. 
Isommalle ostin krääsä-kaupasta ison kasan pieniä puuhapelejä, joita ajattelin vedellä kassista kuin mikäkin taikuri, aina kun alkaa näyttää siltä, että housut täyttyvät muurahaisista. Jos tiedätte mitä tarkoitan. Kaikella rakkaudella lastani kohtaan, mutta hän ei todellakaan ole sieltä rauhallisesta päästä. En oikeasti ymmärrä miten saan hänet pysymään siellä koneessa tyytyväisenä. Tabletti, kirjoja, pelejä.. Check. Mutta yhdeksän tuntia on pitkä aika. Onneksi lento lähtee illalla, joten oletan poikien nukkuvan. Toivon, toivon todellakin että edes toinen nukkuisi.
Hemmetin hyvänä jännityskakkosena sitten tulee se, että isi ei olekaan mukana. Mites me nyt sitten ne nukkumiset hoidetaan? Ehkä eri ympäristö antaa anteeksi? Ja onhan siellä sitten mummi, jos ihan mahdottomaksi menee.

Onkos teillä ollut näitä isi-isi-isi-vaiheita? Kestikö kauan?


Blogiin tulee reissun aikana mitä todennäköisemmin pieni paussi, ellen nyt sitten aivan innostu kirjoittelemaan kuulumisia illan hämärtyessä, kun ipanat (toivottavasti) nukkuvat. 
Jos kuitenkin haluat seurata reaaliajassa meidän reissua ja kommelluksia  auringossa, löydät meidän jengin  facebookista, instagramista nimellä @mutsijamurupullatblogi ja snäpchatistä nimella leppane. Lämpimästi tervetuloa seurailemaan ja tykkäilemään.




P.S. Yhtään en ole vielä pakannut.



2 kommenttia:

  1. Oivoi, ymmärrän täysillä, että lento jännittää! Meillä toi tabletti peleineen oli ihan ykkönen, mutta lento ei ollut niin pitkä. Pahinta oli kyllä rauhoitella taaperoa, joka ravas ees taas sitä penkkiriviä. No mutta, onneksi teillä on iltalento, ehkä lapset on väsyneitä ja rauhallisia. :) Hyvin se menee! <3 Ihanaa lomaa teidän poppoolle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon. :) uskon että pienempi on ihan iisibiisi, mutta tuo taapero. :D noi, vuorokausi ja ollaan biitsillä. <3

      Poista

Kiitos kommentistasi. ❤